Kaija Anttonen perusti kustantamon tuodakseen saamelaiskirjallisuutta suomalaisten ulottuville.

Kääntäjä Kaija Anttosen pöytälaatikossa lojui suomennettua saamelaiskirjallisuutta odottamassa julkaisijaa. Kun vuoden 2015 Turun Kirjamessujen teemaksi valittiin Saamenmaa, Anttonen päätti julkaista suomennoksensa itse. Syntyi kustantamo Kieletär, ja suomennokset saivat messuilla innostuneen vastaanoton.

Inarissa toimiva Kieletär kustantaa saamelaiskirjallisuutta, jonka Anttonen haluaa suomalaislukijoiden ulottuville. Julkaisutahti on verkkainen, sillä Anttonen pyörittää kustantamoa yksinään.

”Erityisesti ensimmäinen suomenkielinen saamelaisrunouden antologia on saanut paljon huomiota etelässä. Täällä pohjoisessa taas ollaan onnellisia, että joku vaivautuu tuottamaan saamelaiskirjallisuutta suomeksi”, Anttonen kertoo.

Vantaalaislähtöinen Anttonen aloitti uransa Helsingissä englannin ja ruotsin kääntäjänä. Vuonna 1986 hän lähti tekemään käännöstöitä pariksi kuukaudeksi ystävänsä luokse Inariin. Vierailu venyi, eikä etelään tehnyt lopulta mieli palata ollenkaan.

”Ihastuin siihen, että elämä on täällä niin sosiaalista. Tekee myös hyvää, että pääsee aivotyöskentelyn vastapainoksi hiihtämään, pilkkomaan puita ja poimimaan marjoja ja sieniä.”

Anttonen ei halunnut, että keskustelut jouduttaisiin käymään hänen takiaan suomeksi, joten hän hankki kiireesti pohjoissaamen oppikirjat. Sanavarasto karttui poroerotuksissa ja hillajängillä. Myöhemmin hän syvensi kielitaitoaan Oulun yliopistossa. Käännöstöitä on riittänyt, sillä pohjoissaamesta englantiin kääntäviä on Suomessa vähän.

Saamelaisten oikeuksista käytävää kiistelyä 30 vuoden ajan seurannut Anttonen iloitsee uudesta sukupolvesta, joka panee hanttiin esimerkiksi Tenon kalastussopimukseen ja ILO 169 -sopimukseen liittyvissä kysymyksissä.

”On turhauttavaa, miten usein saamelaisasioista kirjoittavilla toimittajilla on kotiläksyt tekemättä. Onneksi on saamelaisia, jotka jaksavat selittää perusasiat yhä uudelleen.”