Journalismi

Vaarallisen tiedon vartija

Italialaistoimittaja Lirio Abbate on kirjoittanut mafiasta lähes kolme vuosikymmentä. Siitä puolet hänet on haluttu tappaa.

Siviilipukuinen poliisi avaa mustan auton oven italialaisen viikkolehti l’Espresson toimituksen edessä Roomassa.

Takapenkille istuu toimittaja Lirio Abbate. Yksi poliisi viereen, toinen eteen, ja kotimatka alkaa.

Abbaten työpäivä on venynyt pitkäksi. Hän on ollut haastateltavana televisiossa, suositussa keskusteluohjelmassa aiemmin samana päivänä. Haastattelu on synnyttänyt myrskyn, jota on pitänyt illan mittaan tyynnytellä.

Ohjelmassa on keskusteltu Abbaten viimeisimmästä tutkivasta artikkelista. Se sisältää raskauttavia väitteitä Italian pääkaupungissa toimivan rikollisjengin taloudellisesta vallasta ja yhteyksistä äärioikeistoon.

Artikkeli on jatkumoa samassa lehdessä julkaistujen juttujen sarjalle, jossa Abbate paljastaa yksityiskohtaisia tietoja järjestäytyneestä rikollisuudesta Roomassa. Kaikkea mafiosojen lempinimistä heidän poliittisiin yhteyksiinsä.

Vieressä istuvan poliisin ääni havahduttaa Abbaten ajatuksistaan. Kintereillä ajaa joku, joka on seurannut heidän autoaan epäilyttävän pitkään. Poliisi pyytää radiopuhelimella apua ja tekee nopean u-käännöksen.

Peräpuskurissa räsähtää, kun toinen auto törmää heihin. Abbatea kuljettava poliisi onnistuu nipin napin säilyttämään ajoneuvon hallinnan.

Heitä seurannut auto kaasuttaa karkuun. Poliisisaattue vie Abbaten kotiin, saattaa sisään ja jää sitten kadulle vahtiin.

Tämä on selvä merkki, Abbate miettii. Joku haluaa tappaa, tai ainakin hiljentää hänet.

”Näin mafia toimii. Se syö sisältä, vähä vähältä”, Abbate toteaa.

 

Mafian uhkausten kohteiksi joutui Italiassa vuonna 2016 yli 400 journalistia, kertovat Ossigeno per l’Informazione -yhdistyksen tilastot. Yhdistys toimii osana valtakunnallista journalistiliittoa, Federazione Nazionale della Stampaa.

Järjestäytyneen rikollisuuden jäsenten pyrkimys vaikuttaa tiedonvälitykseen ei ole maassa uusi ilmiö. Jo 1970 – 1980-luvuilla mafian päähaaroihin kuuluvat Sisilian Cosa Nostra ja Napolin Camorra surmasivat journalisteja, jotka toivat niiden toimintaa päivänvaloon.

Sittemmin mafiosojen keinot rajoittaa vapaata sanaa ovat muuttuneet. Journalistien surmia ei ole enää nähty, mutta muita vaientamisyrityksiä sitäkin enemmän.

1990-luvun alussa toimittajana aloittanut Abbate on saanut niitä osakseen lukuisia, kaikkea uhkauskirjeistä fyysiseen väkivaltaan ja seuraamiseen. Tänä päivänä mafiosot käyttävät hyväkseen myös sosiaalista mediaa. Facebookissa Abbatea on nimitelty ja hänen mainettaan on yritetty tahrata virheellistä tietoa levittämällä.

Vuodesta 2007 lähtien Abbate on elänyt poliisin ympärivuorokautisessa suojelussa. Silloin hänen autonsa alta löytyi pommi. Turvatoimia ja valvontaa on sen jälkeen lisätty: siviilipoliisit kulkevat joka paikassa hänen mukanaan.

 

Abbaten mukaan hänet halutaan hiljentää yksinkertaisesti siksi, että mafiosot pelkäävät juttujen seurauksia. Hänen artikkeleitaan on joskus seurannut poliisitutkintoja ja pidätyksiäkin.

Näin tapahtui esimerkiksi sen jälkeen, kun l’Espresso vuonna 2012 julkaisi Abbaten jutun nimeltään Rooman neljä kuningasta. Siinä hän kertoi, keitä ovat ne neljä rikollista miestä, jotka väkivalloin ja laittomin liiketoimin pitävät kaupunkia hallussaan.

”Tämä artikkeli päästi valloilleen yhden pomoista, Massimo Carminatin, vihan. Hän alkoi etsiä minua käsiinsä ja uhkailla. Onneksi minulla oli jo poliisi suojanani.”

Kaksi vuotta myöhemmin Carminati pidätettiin syytettynä useista rikoksista. Nyt hän istuu vankilassa.

”Toimittaja voi olla Italiassa rikollisjärjestölle oikeuslaitosta suurempi uhka. Oikeusprosessia voi ohjailla, mutta arvostetun toimittajan juttu voi tehdä lopun laittomista bisneksistä”, Abbate sanoo.

Joskus juttujen kohteet nostavat Abbatea vastaan syytteitä. Sakkorangaistuksia on tullut niin monta, ettei toimittaja edes muista niiden määrää. Ne ovat 30 000 – 50 000 euron, joskus jopa sadan tuhannen suuruisia. Sakot maksaa työnantaja.

”Kaikki tämä kuuluu työhön. Lehden antama turva on kuin vakuutus, jonka avulla voin tehdä työtäni”, Abbate sanoo.

 

Jatkuva turvallisuusuhka luo tutkivan toimittajan työlle käytännön haasteita. Abbate on muun muassa joutunut muuttamaan toiseen kaupunkiin ja aloittamaan kaiken alusta.

”Mafiasta kirjoittava toimittaja elää tiedonmurujen yhdistelystä, faktojen sinnikkäästä tarkistamisesta ja sisäpiiriin kuuluvista tietolähteistä, joille on taattava anonymiteetti.”

Tiettyjen lähteiden tapaaminen on vaikeutunut, koska liikkuminen onnistuu vain poliisisaattueessa. Siitä huolimatta Abbate on jatkanut työtään ja tehnyt lisää skuuppeja. Hänet on palkittu periksiantamattomasta työstään useita kertoja sekä Italiassa että ulkomailla.

Tunnustuksesta huolimatta Abbate tuntee usein jäävänsä työnsä kanssa vaille muiden journalistien tukea.

”Osaan toimittajista uhkailu on toiminut. Moni ei kirjoita mafiasta, koska pelkää.”

Kun muut vaikenevat ja vain yksi avaa suunsa, on helppo arvata, kenestä tulee maalitaulu.

”Kun olet yksin, olet heikko kuin kärpänen. Sinut on helppo liiskata.”

Mafia ja media

Vuonna 2016 412 italialaista journalistia sai osakseen uhkauksia mafialta. Eniten uhkailtiin lehdistöä.

Ympärivuorokautisen poliisivalvonnan alla elää 20 journalistia. Suojelun tarpeesta päättävät viranomaiset.

Eniten uhkauksia dokumentoitiin Rooman ja Milanon kaupunkien seuduilla sekä Campanian, Calabrian ja Sisilian maakunnissa, jotka tunnetaan mafian päähaarojen kotipaikkoina.

Italia sijoittuu sananvapautta mittaavassa World Press Freedom -listauksessa sijalle 52. Mukana on 180 maata.

Lähteet: Toimittajat ilman rajoja, Ossigeno per L’Informazione