Kun ”meistä” tuli minun tarinani

Ero voi olla kipeä, etenkin jos sitä puidaan julkisuudessa. Usein erojutut kuitenkin kirjoitetaan yhden osapuolen näkökulmasta.

Helsingin Sanomien elokuun Kuukausiliitteessä kirjailija Selja Ahava kertoi erostaan ja entisen puolisonsa sukupuolenkorjausprosessista. Juttu liittyi Ahavan omakohtaiseen kirjaan.

Ahavan ex-puoliso antoi juttuun luvan, muttei halunnut osallistua sen tekoon. Tätä toivetta Kuukausiliite kunnioitti tarkasti, liitteen esimies Lauri Malkavaara kertoo.

”Ex-puolison toive yksityisyydestä huomioitiin jutun teossa monin erin tavoin, joita ei voi tässä tietenkään yksilöidä.”

Ahavan ex-puoliso myös luki kirjoituksen ennen julkaisua ja pyysi yhtä muutosta. Se tehtiin.

Malkavaara painottaa, että mitä yksityisempiä asioita juttu käsittelee, sitä enemmän haastateltavalla tulisi olla siihen sananvaltaa.

”Me annamme usein koko jutun haastateltavan luettavaksi – hänhän oman asiansa parhaiten tuntee. On sitten eri juttu, mihin muutoksiin suostumme.”

Usein toimituksissa pyritään ex-puolison kuulemisen sijaan olemaan tarkkana siitä, mitä hänestä jutussa kerrotaan.

”Jokaisella on oikeus kertoa oma elämäntarinansa. Haastateltava voi puhua omasta kokemuksestaan, muttei kertoa arkaluontoisia asioita toisesta tai kuvailla tämän mielipiteitä”, Kodin Kuvalehden toimituspäällikkö Maria Tuominen sanoo.

Lehdessä arvioidaan, minkä tietojen kertominen tarpeellista ja onko niistä toiselle haittaa.

”Kodin Kuvalehden erojutuissa on aina keskiössä haastatellun elämäntarina. Kun jutussa tulee viittauksia ex-puolisoon, huolehdimme, ettei hän ole tunnistettavissa suurelle yleisölle”, Tuominen kertoo.

Silmäätekevien eroista tiuhaan kirjoittavassa Seiskassa yksityiselämän suojan punnitseminen on arkipäivää. Tyypillinen tilanne on, että jo aiemmin julkisuudessa esiintyneestä parista toinen tilittää eroa.

”Silloin täytyy pitää huolta, ettei toisen tilitys loukkaa toisen yksityisyyden suojaa tai kunniaa”, päätoimittaja Joni Soila sanoo.

Erityisen tarkasti suojellaan Soilan mukaan alaikäisiä. Vaikka julkkispari olisi yhdessä esitellyt jälkikasvuaan jutussa, eron jälkeen lupa on varmistettava molemmilta huoltajilta.

Julkisen sanan neuvostolta moitteita erojutut saavat yleensä yksityisyyden suojan rikkomisen ja alaikäistä lasta koskevien tietojen vuoksi. Esimerkiksi Suomen Kuvalehti sai viime vuonna langettavan jutusta, jossa eronneen parin lapsi esiintyi arkaluontoista aihetta käsitelleessä jutussa ilman äidin lupaa. Jutussa myös kerrottiin luvatta äidin terveystietoja.

”Tyypillisesti yksityiselämän suojaa rikkovat diagnoosit ja tarkat terveyttä koskevat tiedot”, JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström sanoo.

Päätöksissä neuvosto arvioi muun muassa yhteiskunnallista merkitystä ja sitä, mitä tietoja ex-puoliso on itse antanut julkisuuteen. Grundström painottaa, että on aina toimituksen vastuulla arvioida, milloin tiedot ovat arkaluontoisia. Kaikki julkinenkaan ei ole julkaistavissa.

Kuukausiliitteessä moni hyvä juttu on jätetty tekemättä yksityisyyden suojelemiseksi, Malkavaara kertoo.

Yhtä kolmiodraamajuttua hän muistelee ylpeydellä. Siinä kolme osapuolta kertoi omat versionsa.

”Se oli hieno juttu ja myös opettavainen toimittajille. Sama asia näyttää kovin toisenlaiselta, kun sen kertoo toinen ihminen.”

Lue myös hs.fi/kuukausiliite: Yhdet häät ja kolmet tunnustukset.