Lähituntuma yliopistokiistaan

Ilta-Sanomien ulkomaan erikoistoimittaja Arja Paananen palaa kesäkuussa töihin selkein suunnitelmin:

”Venäjä on se, mitä haluan tehdä. Mihin vaihtaisin?”

Takana on lukuvuosi Helsingin Sanomain Säätiön ensimmäisenä stipendiaattina Pietarin eurooppalaisessa yliopistossa. Siitä tuli vaiheikas: Yliopisto on taistellut oikeudessa toimiluvastaan ja tiloistaan. Jopa Paanasen stipendi toi koululle pulmia, kun säätiön maksama lukukausimaksu oli leimata sen ”ulkomaiseksi agentiksi”.

Vaihto-opiskelijana sotku on ollut Paanaselle mälsä, mutta journalistina kiinnostava. Se osoitti, ettei venäläinen byrokratia kiusaa vain maassa toimivia suomalaisfirmoja, vaan myös venäläisiä itseään.

”On ollut opettavaista nähdä, kuinka paljon energiaa käytetään asioihin, jotka tuntuvat ihan absurdeilta”, Paananen toteaa.

Ilta-Sanomissa vuodesta 1994 työskennellyt Paananen on kokenut Venäjän-kävijä, jolla on Pietarissa oma asunto. Opinnot antoivat silti uutta näkökulmaa venäläiseen ajattelutapaan esimerkiksi ulkopolitiikasta.

Stipendivuoden aikana Paananen kävi myös useasti Fontanka -uutissivuston kommentaattorina. Stipendiaateilla ei ole lupaa työskennellä, joten videohaastattelut helpottivat myös journalistista syyhytystä.

”Olen printti-ihminen, mutta siellä sain harjoitella videolla olemista. Ties vaikka rohkaistuisin sellaiseen.”

Seuraavaa Pietarin-stipendiaattia oikeuskiistat pitävät vielä jänni-tyksessä. Sanomain Säätiö on jo valinnut ehdokkaansa ensi lukuvuodelle, mutta yliopisto ei ole voinut tehdä opiskelijavalintojaan.

Syksyyn mennessä säätiön on päätettävä, onko Pietari mukana enää seuraavalla hakukierroksella.

Paananen toivoo, että stipendi saisi jatkoa. Kotimaan mediassa Venäjän-tuntijoille on tarvetta, jotta raportoida voisi muutakin kuin suuret uutistapahtumat.

”Vaikka haluaisi tehdä elämänmakuisia juttuja, aika menee ikä-vien asioiden uutisoimiseen. Meitä on niin vähän.”