Ylen johtajat ja Suomen Kuvalehden päätoimittaja kommentoivat langettavia päätöksiä tuoreeltaan. Mutta saako niin tehdä?
Kun Yle 23. maaliskuuta sai JSN:ltä langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta pääministerin painostuksen alla, toimitusjohtaja Lauri Kivinen riensi heti kommentoimaan langettavaa.
”JSN on tehnyt äänestyksen jälkeen tapahtumista tulkinnan, joka ei vastaa meidän käsitystämme tehtyjen julkaisupäätösten perusteista”, Kivinen sanoi Ylen verkkosivulla.
Vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen kommentoi päätöstä laajasti verkkosivun videohaastattelussa. Hän sanoi olevansa omantuntonsa kanssa sujut ja pyrkineensä tekemään huolellisia, oikeita ratkaisuja.
Muun muassa Helsingin Sanomat mainitsi, että langettavat päätökset on JSN:n perussopimuksen mukaan julkaistava ilman välitöntä kommenttia.
Helmikuussa myös Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa oli kommentoinut langettavaa, jonka lehti sai siitä, ettei ollut jutussaan tarjonnut Atte Jääskeläiselle mahdollisuutta samanaikaiseen kuulemiseen.
Rikkovatko tällaiset lausunnot JSN:n perussopimukseen kirjattua kommentointikieltoa? Neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström ei halua antaa suoraa vastausta.
”Neuvosto selvittää, missä järjestyksessä julkaisu ja kommentointi Ylellä tapahtuivat. On saattanut käydä pahimmillaan niin, että päätöstä on kommentoitu ennen kuin se on kokonaisuudessaan julkaistu”, hän sanoo.
JSN pohtii myös, pitäisikö sen määritellä tarkemmin, mitä välittömällä kommentoinnilla tarkoitetaan. Atte Jääskeläisen ja Ville Pernaan mielestä kielto tarkoittaa vain sitä, että kun päätös sellaisenaan julkaistaan, siihen ei lisätä loppukaneetteja tai muita kommentteja.
JSN:n Yle-ratkaisu kirvoitti mielipiteitä muiltakin päätoimittajilta. Pääministeripuolue keskustan äänenkannattaja Suomenmaa vihjaili, että JSN:n ratkaisuun olisivat voineet vaikuttaa puheenjohtaja Elina Grundströmin sekä jäsen Juha Honkosen tausta vihreitä lähellä olevan Vihreä Lanka -lehden päätoimittajina.
JSN sai myös puolustajia. Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksessa Kivisen kommentteja oudoksuttiin.
Lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen, entinen Ylen päällikkötoimittaja, toivoo päätöksistä keskusteltavan niin, että JSN:n arvovalta säilyy.
”Ymmärrän kyllä päätoimittajien harmistuksen. Mutta langettavia olisi hyvä kommentoida niin, että JSN:n asema pysyy mahdollisimman vahvana. Arvovallan säilyminen on medioiden yhteinen asia”, Kemppainen sanoo.
Yhteisestä asiasta puhuu myös Elina Grundström.
”Tärkeää on, ettei päätöstä mitätöidä nopeilla kommenteilla, jotka hämmentävät sitä, mitä oikeasti päätettiin, tai heikentävät päätöksen arvovaltaa. JSN:n uskottavuus perustuu siihen, että langettava julkaistaan mukisematta.”
Grundström ei halua rajoittaa päätöksistä keskustelemista yleensä vaan vain langettavien julkaisun yhteydessä.
”Journalismin etiikasta ja pelisäännöistä keskusteleminen on minusta päinvastoin hyvä asia”, hän sanoo.
Grundströmin mukaan Suomessa vallitsee useimpiin muihin Euroopan maihin verrattuna korkea journalistinen ammattietiikka.
”Siksi meillä on niin liberaali mediaa koskeva lainsäädäntö ja suuri lehdistönvapaus”, hän sanoo.
Journalisti kysyi myös Helsingin Sanomien sekä Aamulehden vastaa-vien päätoimittajien mielipidettä itsesääntelyn toimivuudesta.
HS:n Kaius Niemi sekä Aamulehden Jouko Jokinen pitävät kumpikin nykyistä järjestelmää hyvänä.
Niemi toivottaa analyyttisen keskustelun päätöksistä tervetulleeksi. Hän ei myöskään halua rajata ketään sen ulkopuolelle.
”Vaikka langettava ei tuntuisikaan päätoimittajasta oikealta tai kohtuulliselta, kannattaa punnita tarkoin omaa argumentointiaan. Jos yleisölle tai toimituskunnalle syntyy käsitys siitä, että toimituksen johto ei kunnioita päätöksiä, itsesääntelyn pohja hapertuu nopeasti.”
Jouko Jokinen haluaa erottaa JSN:n työn tukemisen ja yksittäisten päätösten arvostelun. ”Vähättely ja päätösten arvostelu ovat eri asioita. Arvostelu ei ole vähättelyä – mieluumminkin päinvastoin”, Jokinen sanoo.
”Olisi kummallista, jos sananvapautta puolustavat JSN ja lehdistö eivät keskustelisi JSN:n päätöksistä ja sen työstä.”
Myös Atte Jääskeläinen kannustaa päätösten pohdintaan.
”Minusta avoimen yhteiskunnan ja JSN:n edistämän sananvapauden ihanteisiin kuuluu, että keskustelu on hyväksi. Hyvin perustellut päätökset kestävät julkisen keskustelun.”
JSN:n perussopimusta muutettiin taannoin niin, että langettavasta päätöksestä on tehtävä radioon ja televisioon uutinen ”normaalein uutiskriteerein”. Muutos oli Jääskeläisestä oikea.
”Se suurentaa päätösten merkitystä ja parhaimmillaan lisää niiden arvostusta.”
Jääskeläisen mukaan normaaleihin uutiskriteereihin kuuluu myös päätösten kommentointi. Niin ajattelee myös Ville Pernaa.
”Kun langettava päätös tuli, JSN piti infon ja me seurasimme sen. JSN siis kommentoi itsekin ratkaisuaan erillisessä tilaisuudessa. Julkaisimme jutun, jossa käytettiin aineistona JSN:n puheenjohtajan arvioita päätöksen perusteluista. Oli luontevaa, että päätöstä voi kommentoida kyseisen välineen edustaja eli minä”, Pernaa sanoo.
Elina Grundströmiä Jääskeläisen ja Pernaan perustelu kummeksuttaa.
”Jos tämmöisiä tulkintoja on ruvettu tekemään, niin on todella syytä tarkentaa ohjetta”, Grundström sanoo.
Kommenteista huolimatta Yle suhtautuu Jääskeläisen mukaan nöyrästi JSN:n päätöksiin.
”Tästä asiasta käydystä keskustelusta on seurannut hyviä asioita”, Jääskeläinen sanoo. Radion Ajantasa-ohjelmassa on alettu viikoittain keskustella Ylen journalismista. Lisäksi keväällä ja syksyllä TV 1:ssä järjestetään teemaillat Ylen toiminnasta ja sananvapaudesta.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena