Liian kaunis terroristiksi

Kaksi terroristia kuolemansa hetkellä, ja kaksi aivan erilaista kuvaa: Toisessa, suttuisessa, makaa paareilla mies vaatteet revittyinä. Toisessa, terävässä, seisoo uhmakas, mustapukuinen asemies käsi ojossa.

Jälkimmäinen kuva hätkähdyttää enemmän.

Lontoossa maaliskuussa tapahtuneen terrori-iskun kuvasto on sitä, johon olemme tottuneet. Uutistoimisto AP:n kuvaajan Burhan Özbilicin kuva Venäjän Turkin-suurlähettilään salamurhasta viime joulukuulta sen sijaan tuntuu epätodelliselta. Saako karmea teko olla kaunis?

Özbilicin otos syntyi poikkeuksellisissa olosuhteissa. Özbilici poikkesi kotimatkallaan Ankarassa taidenäyttelyn avajaisiin. Kokenut kriisialuekuvaaja päätyi todistamaan salamurhaa uransa aikana jo toistamiseen.

Kuva on teknisesti laadukas, ja iskun tekijä on pukeutunut kalliin oloiseen pukuun ja solmioon. Tampereen yliopiston tiedotusopin professorin Janne Seppäsen mukaan kuvan sisällöt ja muodot lainaavat muodin ja populaarikulttuurin kuvastosta.

”Kuva liukuu kohti mainoskuvan estetiikkaa, alueelle joka ei liity terrorismiin”, Seppänen sanoo.

Seppäsen mukaan tästä syntyy eettinen pulma, jota myös World Press Photon raati joutui vuoden alussa pohtimaan palkitessaan Özbilicin kuvan vuoden parhaana.

Raadin puheenjohtajan Stuart Franklinin mielestä palkitseminen oli väärä viesti niille, jotka pohtivat vastaavia tekoja. Guardianin julkaisemassa kirjoituksessaan Franklin vertasi kuvaa mestauskuviin.

Hän kuitenkin hävisi äänestyksen täpärästi.

Seppänen ruoti Özbilicin kuvan voittoa Mediayhteiskunta-blogissa. Hän olisi äänestänyt toisin kuin Franklin, koska pitää kuvajournalismin yhtenä tehtävänä horjuttaa totuttuja esittämisen tapoja.

Seppänen ei näe, että visuaalinen mielihyvä automaattisesti silottelee terrorismia. Sen julkaiseminen kyllä noudattaa terrorismin logiikkaa kasvattamalla iskun saamaa julkisuutta.

Suomessa Özbilicin palkittu kuva ei levinnyt laajalti ennen sen voittoa. Osasyynä sille oli, ettei kuva ollut STT:n ”perusvalikoimassa”, jossa yhteistyökumppanina on AFP.

Kuvatoimituksen päällikkö Panu Tuunala kertoo, että Özbilicin kuva kuitenkin oli yksittäismyynnissä. Muutamalla suomalaismedialla on myös käytössään AP:n koko kuvafeedi.

Iskun uutisoinnissa kuvaa käyt-tivät ainakin Aamulehti, MTV ja Iltalehti.

Tuunalan mukaan STT luottaa pitkälti ulkomaisten kuvatoimistojen harkintaan.

”Hankalissa tapauksissa varoitamme asiasta saatesanoin ’STT ei tässä vaiheessa julkaise kuvaa epäillystä’ tai ’Raakaa kuvamateriaalia’”, Tuunala kertoo.

Vain harvinaisissa yksittäistapauksissa kuvia ei laiteta asiak-kaille edes tarjolle. Julkaisupäätöksiä STT:llä tehdään harvoin. Silloin niihin liittyy ”normaali eettinen harkinta”, Tuunala sanoo.

Journalistin ohjeet eivät suoraan ota kantaa siihen, millä tavoin terrorismia saa esittää. Kuvaa koskevat samat ohjeet kuin tekstiäkin. Janne Seppänen ei pidä tarpeellisena sitä, että kuvaa säädeltäisiin tarkemmin, vaikka siihen liittyykin osin erilaista problematiikkaa kuin tekstiin.

”On hölmö ajatus, että kuva olisi vaarallisempi kuin teksti.”

Journalistin ohjeessa 28 todetaan, että muun muassa kuolemantapauksista ja rikosten uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

Se, millä tavoin ohje koskee myös tekijää – turkkilaista asemiestä tai paareilla makaavaa brittiterroristia, on kokonaan toinen kysymys.