Journalisti selvitti, millainen on journalistisen työn esimies, jonka tiimissä on innostavaa tehdä töitä. Aamulehden uutispäällikkö Riina Nevalainen ja Kotivinkin toimituspäällikkö Heidi Kalmari kertovat, miten he sen tekevät.
Hyvää journalistisen työn esimiestä ei tunneta dramaattisista uroteoista vaan aidoista kohtaamisista ja halusta helpottaa alaisten työtä.
”Tekijänä kärsin, jos tuntuu, että juttu pitää hutaista. Riina saattaa sanoa, että tee nyt se vaan rauhassa ja huolella, meillä on verkossa ihan hyvin kävijöitä. Juttu todennäköisesti valmistuu yhtä nopeasti, mutta nautin työstäni ja jälki on parempaa”, sanoo Kati Kalliosaari.
”Tulossa oli tieto Sampo Terhon ehdokkuudesta perussuomalaisten puheenjohtajaksi, mutta deskistä oli väkeä sairaana. Kiirehdimme syömään vuorotellen, ja ehdin takaisin vain viisi minuuttia ennen tiedotustilaisuuden alkua. Riinan aloitteesta minua odotti valmis juttupohja”, sanoo Tatu Airo.
Kertojat ovat Aamulehden toimittajia, ja puheena on Riina Nevalaisen esimiestyö lehden uutispäällikkönä. Nevalainen on yksi niistä, jotka Journalisti sai tietoonsa pyydettyään kollegoilta ehdotuksia journalistisen työn esimiehistä, joiden tiimissä on hyvä, kiva ja innostavaa tehdä töitä. Pyyntöä jaettiin vuodenvaihteessa lehden somekanavissa sekä mediatalojen pääluottamusmiesten kautta.
Nevalaista kiitetään rauhalliseksi, tehokkaaksi, ihmiset huomaavaksi, kannustavaksi, jämptiksi ja taitavaksi journalistiksi.
Hän itse lainaa jalkapallovalmentaja Antti Muurista, jonka mukaan valmentaja on pelaajia eivätkä pelaajat valmentajaa varten. Kuuden toimittajan lähiesimiehenä toimivan Nevalaisen mielestä pomosta on oltava alaisilleen hyötyä.
”Hommani on saada ihmiset kokemaan, että pystyn auttamaan heitä etenemään urallaan, tekemään parempia juttuja tai jotenkin muutoin suoriutumaan paremmin kuin he suoriutuisivat, jos tekisivät yksin töitä.”
”Riina ymmärtää harkitun ja huolella tehdyn journalismin merkityksen. Hän uskaltaa luottaa toimittajien ammattitaitoon mutta myös vaatia parempaa suoritusta ja priorisoida”, sanoo rikos- ja oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen.
Riina Nevalainen on toiminut uutispäällikkönä vasta noin vuoden. Pärjäämisessä ovat auttaneet pitkän verkkokokemuksen koulima uutisnenä ja luontainen organisointikyky. Hyödyksi ovat olleet myös kokemus uutispäällikön sijaisuuksista sekä valmentamisesta ja perehdyttämisestä talon sisäisissä koulutusprojekteissa.
Silti onnistumisessa on kyse myös halusta olla hyvä esimies. Nevalainen sanoo lainanneensa omien esimiestensä parhaita käytäntöjä vuosien varrelta. Hän pallottelee ratkaisujaan kollegojen kanssa, poimii vinkkejä esimieskoulutuksista ja johtamista käsittelevistä ohjelmista ja kirjoituksista. Töitä jakaessaan hän miettii jutun lisäksi tekijää: kuka pitää monesta tehtävästä samaan aikaan, kuka yhdestä kerrallaan, kuka tekemisen tohinasta, kuka rauhasta.
Koska pomon mieliala tarttuu, Nevalainen keskittyy pitämään sävynsä myönteisenä ja olemuksensa rauhallisena myös kiireessä. Kun kiireen tuntu iskee, hän palauttaa ajatuksensa päivän tavoitteisiin, joita miettii yleensä jo kotona. Vaikka kaikkea ei voi ennakoida, selkeä lähtökohta helpottaa toisten ohjaamista.
Toisaalta Nevalainen sanoo, että toimittajilla on monesti parempia ideoita ja enemmän tietoa kuin hänellä. Lähiesimiehenä hän haluaa hoitaa juoksevat asiat niin pian kuin pystyy mutta käydä tärkeät keskustelut uutisvuorojen ulkopuolella. Karuinta esimiehenä on esimerkiksi silloin, kun väkeä on sairaana eikä paikkaajia saa.
”Mutta ongelmatkin kuuluvat esimiestyöhön, ja niiden ratkaisemisessa osaaminen todella mitataan.”
Hyvä toimituksen lähiesimies on enemmän kuin journalisti, sanoo median johtamisesta väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon tekevä STT-taustainen uutistoimittaja Sini Ihanainen-Alanko. Monesti rooliin nousee asiantuntijatoimittaja, jolta journalistisen linjan vetäminen onnistuu luonnostaan. Silti myös paperityöt on tehtävä, kehityskeskustelut käytävä ja tietoa vietävä alaisilta pomojen kokouksiin ja takaisin, vaikka intohimo olisi journalismissa, ei hallinnossa.
Uutistyötä vetävän uuden päällikön tyypillinen haaste on johtaa uskottavasti monenlaisten juttujen tekoa, vaikkei hän itse voi millään olla kaikkien alojen asiantuntija. Tärkeää on sisäistää, että tilanteissa johdetaan journalismin lisäksi ihmisiä.
Ihanainen-Alanko sanoo, että julkaisukriteereiden lisäksi hyvä päällikkö osaa huomioida erilaiset toimittajat, myös kiireessä. Osalta se onnistuu intuitiivisesti heti, joiltakin se vaatii enemmän opettelua. Opetella kuitenkin pitää, sillä hyvä johtaminen kuuluu media-alan pelastusrenkaisiin, varsinkin resurssipulassa. Itse asiassa esimiestaitoja pitäisi opettaa jo toimittajakoulutuksessa riippumatta siitä, kuka tähtää esimiesasemaan.
”Toki samalla pitäisi opettaa alaistaitoja. Kun alaiset tietävät, mitä esimiehen ja johdon tehtäviin kuuluu, heitä ei syytellä turhasta.”
Parhaita aikakauslehden vetäjiä ovat ne, jotka haluavat kehittää ihmisiä ja heidän työolosuhteitaan, vaikka siitä harvoin saa ylimääräistä meriittiä tai palkkaa, sanoo luovan työn johtamista Aalto-yliopistossa tutkiva Nando Malmelin. Hän työskenteli aiemmin A-lehtien kehitysjohtajana.
Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi hyvän tiimin rakentamista pitämällä silmät auki muulloinkin kuin silloin, kun joku työntekijöistä tai avustajista on lähdössä. Se tarkoittaa halua etsiä sitä pistettä selkeiden tavoitteiden ja tekemisen vapauden välissä, jossa ihmisten on mahdollisimman helppo tehdä luovaa työtään.
Malmelinin mukaan henkilöjohtamisen ja -kehittämisen taidot eivät suoraan asu huippujournalisteissa, vaan luovan työn tiimin vetäminen on tavallaan oma ammattinsa.
Johtajien vuorovaikutusta tutkinut taloustoimittajataustainen Hanna Rajalahti ei halua luetella ominaisuuksia vaan korostaa, että hyvä esimieheys ei ole persoonallisuuspiirre vaan samanlaista osaamista kuin vaikka digitaidot tai editointiosaaminen. Se ei ole kiinni ”hyvässä tyypissä” vaan taito, jota voi ja pitää kehittää.
”Jos ajatellaan, että hyvä esimies on yhtä kuin hyvä tyyppi, suljetaan turhaan pois mahdollisuus kehittyä.”
Nykyisin Haaga-Helian viestinnän opetuksen parissa työskentelevän Rajalahden mukaan esimiehenä voi kehittyä kouluttautumalla, mutta myös peilistä on paljon apua. Omia kehityskohteitaan voi tunnistaa tarkastelemalla käyttäytymistään ja tapaansa viestiä, havaita viestintää, olla ja kuunnella eri olosuhteissa, joiden vaikutuksen ymmärtäminen on osa onnistumista. Myös vertaisoppiminen eli hyvinä pidettyjen esimiehien matkiminen on tapa kehittyä.
Kotivinkin toimituspäällikkö Heidi Kalmari saa omasta toimituksestaan kiitosta taidoistaan tukea kirjoitustyötä ja kirjoittajia. Taidoille on kahden viikon välein ilmestyvän aikakauslehden arjessa käyttöä ennen keikkoja ja niiden jälkeen, prosessin sujuvissa ja etenkin sujumattomissa vaiheissa.
”Heidin kanssa oli mietitty valmiiksi haastattelun teemat, mutta keikka levisi silti käsiin, kun haastateltava poukkoili aiheesta toiseen, ei vastannut kysymyksiin eikä osannut kiteyttää ajatuksiaan. Heidi kävi läpi koko materiaalin, laittoi kanssani rakenteen kasaan, kannusti ja tuki. Juttu ei olisi syntynyt ilman häntä”, sanoo toimittaja Elisa Miinin.
Myös napakkuudesta, luotettavuudesta ja rauhallisuudesta kiitetty Kalmari itse sanoo, että ongelmatilanteissa hänen tehtävänsä on nähdä toimittajan paineen yli, ettei hätä ole tämän näköinen. Jutunteon lähtökohta on aina se, että hyvin suunniteltu ja ajateltu on oikeastaan tehty. Kalmari haluaa viimeiseen asti välttää tilannetta, että toimittaja on yksin tehnyt tekstin, jota päällikkö ryhtyy uusimaan.
Silti hänestä sanotaan, ettei hän määrää kirjoittajiaan eikä pakota juttua omaan muottiinsa vaan ennemmin tuuppii kirjoittajaa oikeaan suuntaan.
Lehti- ja juttukohtaisen työn ohella Kalmari kuljettaa pidempiä tavoitteita. Hän haluaa auttaa toimittajia kirjoittamaan entistä tunteikkaampia juttuja ja pitää huolta siitä, että hauskuus, rentous ja koskettavuus vuorottelevat lehdessä.
”Heidi ei tartu lillukanvarsiin tai pingota turhasta mutta haluaa, että juttujen näkökulmat ovat priimaa. Olen kehittynyt kirjoittajana aivan valtavasti niiden parin vuoden aikana, jotka olen saanut olla Heidin siipien suojassa”, sanoo toimitussihteeri Anni Peltola.
Koska lehden nykyinen tiimi on työskennellyt yhdessä pitkään, kirjoittajien auttaminen on Kalmarille koko ajan helpompaa. Vaikka päävastuu homman sujumisesta ja ihmisten jaksamisesta on päätoimittajalla, myös Kalmari kyselee säännöllisesti kirjoittajien vaikutelmia töistä. Itse hän on Kotivinkin vuosinaan opetellut eniten sitä, miten antaa itsestään naistenlehden tunnepitoisen sisällön luomiseen paljon mutta ei kuitenkaan niin paljon, että on itsekin vereslihalla.
”Tietenkin esimieskin saa olla inhimillinen, mutta se on kuitenkin hän, jonka rooli on olla kannustaja ja tsemppaaja.”
Kalmari ei juuri briiffaa lehden omia toimittajia kirjallisesti vaan puhumalla juttujen sisällöstä ja tavoitteista heidän kanssaan moneen kertaan. Juttelemisesta tulee juttuun hyvä energia, ja kasvokkain pystyy olemaan aidommin kannustava kuin meilissä. Puhuminen auttaa kirjoittajaa ajattelemaan, jolloin jutusta tulee parempi kuin silloin, jos sen ’vain kirjoittaa’.
Kalmari ei ole toistaiseksi käynyt muodollisia esimieskoulutuksia. Ennakoivan editointityylin hän oppi vuosia sitten Image Kustannuksessa.
Työtapa auttaa tuottamaan harkitusti lehden näköisiä juttuja tasaisella tahdilla. Silti Kalmari tietää ja hyväksyy myös sen, että lehdenteossa tulee aina yllätyksiä. Niiden hallinnassa auttaa rauhallinen luonteenlaatu mutta myös asenne, että aikakauslehden tekeminen on prosessi, jonka ei tarvitse olla valmis kerralla vaan muutoksia voi tehdä painoon saakka.
”Silti tieto siitä, että asioita on suunniteltu ja ennakoitu auttaa jakamaan kirjoittajille tunnetta, että kyllä sä onnistut, kyllä tämä hoituu, kyllä sä jaksat, kyllä me pystytään, tehdään yhdessä, nou hätä.”
Hekin saivat kiitosta
Journalistille kehuttiin montaa esimiestä, ja julkaisemme otteita viesteistä. Ne ovat ilman kehujien nimiä, koska osa ei halunnut nimeään julkaistavan.
Päivi Anttila
Päätoimittaja, Voi Hyvin
“Hän on ymmärtäväinen, lempeä, joustava ja fiksu. Päivin alaisena ei koskaan joudu stressaamaan, hän suhtautuu asioihin riittävän rennosti. Silti hän pitää huolen siitä, että hommat hoituvat.”
Johanna Falck
Päätoimittaja, Kotivinkki
”Johannalla on uskomaton tietotaito. Hän osallistuu kaikkiin lehden osa-alueisiin. Hän on tehokas, mutta tekee työtä silti ajatuksella. Hän jakaa auliisti tietoa, eikä asettaudu kenenkään yläpuolelle.”
Arja Hankilanoja
Uutistuottaja, Keskisuomalainen
”Kun Arja on työvuorossa, on itselläkin luottavainen olo. Arja on paitsi kova journalisti, myös helposti lähestyttävä ja ihana ihminen. Arja ei jyrää, vaan kuuntelee toistenkin näkökantoja.”
Eija Heikkilä
Aluepäällikön sijainen, Yle Jyväskylä
”Eija on harkitsevainen, rauhallinen ja kuunteleva. Hän saa ihmiset toimimaan rakentavasti keskustelemalla – ja on tarvittaessa jämäkkä. Toimittajana voi luottaa siihen, että tukea saa, jos kuraa tulee niskaan.”
Tarja Hurme
Päätoimittaja, Seura-lehtiperhe
”Hän on rento, eikä pönötä. Hän muuttaa asioita, jos ne eivät toimi. Hän ei vaadi kohtuuttomia eikä ole kostonhimoinen. Ennen kaikkea häneen voi luottaa ja hän herättää arvostusta.”
Heli Karonen
Uutispäätoimittaja, Seiska
”Koska ’Karo’ oli aikoinaan itse tinkimätön toimittaja, hän tietää ja tuntee journalistin työn eri vaiheet, eikä koskaan jätä toimittajaa yksin.”
Titta Kiuru
Päätoimittaja, Meidän talo
”Ilman muuta yksi parhaita esimiehiä, mitä minulla on ollut. Osaa innostaa alaiset parhaaseen mahdolliseen suoritukseen, ja on lisäksi joustava. Hänellä on mukavasti pelisilmää.”
Tytti Kontula
Päätoimittaja, Glorian Koti ja Suuri Käsityö
”Hän kannustaa, luottaa ja kuuntelee. Hän tietää, mitä on riittävä laatu, ja miten antaa kielteistäkin palautetta. Hän huolehtii, että kaikilla on mahdollisuus tehdä elämässään muutakin kuin töitä.”
Raisa Korkki
Uutistoimituksen päällikkö, Turun Sanomat
”Hän pitää tiukasti uutiskriteereistä kiinni, mutta näkee myös ihmiset tarinoiden taustalla. Raisan kanssa pystyy jumppaamaan juttua siten, että siitä tulee journalistisesti paras mahdollinen ja kestävä.”
Ari Korvola
Toimituspäällikkö, Seura
”Corvo johtaa omalla esimerkillään. Hän jaksaa innostua uusista ideoista, ja innostaa siten alaisiaan. Positiivisuus on tarttuvaa. Näiden vuosien aikana en ole koskaan nähnyt Corvon kiukuttelevan.”
Anni Lintula
Päätoimittaja, Demi
”Hän kuuntelee alaisiaan kaikessa ja suhtautuu aina arvostavasti ja rakentavasti, mutta tekee kuitenkin päätökset itse.”
Antero Mukka
Päätoimittaja, Helsingin Sanomat
”Hän muistaa kehua hyvästä työstä ja toisaalta huomauttaa aina, jos HS on lipsunut journalistisista standardeistaan. Hänellä on vahva uutisnälkä ja ymmärrys HS:n journalismin merkityksestä.”
Tapani Pohjala
Uutispäällikkö, MTV
”Usein tarjolla on ollut potentiaalinen katastrofi ja silti lähetyksistä on tullut priimaa. Siitä iso ansio kuuluu ajoituksen hallitsevalle, hötkyilemättömälle ja tiimiinsä luottavalle pomolle.”
Kalle Silfverberg
Kaupunkitoimituksen esimies, Helsingin Sanomat
”Kalle kiteyttää juttuaiheiden kiinnostavimmat pointit, otsikoi timanttisesti, innostuu työstään ja ennen kaikkea innostaa alaisia omalla myönteisellä asenteellaan.”
Anna Simojoki
Vastaava tuottaja, Yle Radio 1
”Hän on loistava esimies, koska hän luottaa, antaa vapauden kokeilla uutta, antaa kannustavaa palautetta, mutta sanoo myös suoraan, jos jotain pitää muuttaa.”
Pasi Toivonen
Tuottaja, Yle Perjantai
”Töihin on mukava tulla, ihmiset tekevät parhaansa ja vähän enemmän. Pasi on Ihminen isolla alkukirjaimella, hänellä on suuri sydän ja rohkeutta puolustaa omia ja meidän toimittajien linjauksia.”
Laura Vehkaoja
Vastaava tuottaja, Ylen dokumenttitoimitus
”Pomona hän keskittyy olennaisiin asioihin, pitää yllä journalistista kunniahimoa, luo toimittajille ja tuottajille mahdollisimman hyvät puitteet tehdä hyviä sisältöjä.”
Riikka Venäläinen
Uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja, Yle
”On motivoivaa, kun tietää pomonsa olevan sekä kova journalisti että hyvä henkilöjohtaja – aina niin ei ole. Toivoisin enemmän Riikkoja tähän maailmaan!”