Sidonnaisuuksista kertominen jakaa mielipiteet

Journalistin kuntavaalikyselyssä journalistitaustaisia ehdokkaita pyydettiin ottamaan kantaa siihen, pitäisikö toimittajien kertoa nykyistä avoimemmin, ovatko he jäsenenä tai muuten sidoksissa poliittiseen puolueeseen.

Kyselyyn vastanneista enemmistö pitäisi poliittiset sidonnaisuudet omana tietonaan. Tätä mieltä on Oulussa ehdolla oleva entinen Ylen toimittaja, nykyinen Oulun ammattikorkeakoulun lehtori Ari-Pekka Sirviö (sd.).

Sirviö muistuttaa, että politiikan lisäksi on muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat toimittajien näkökulmiin ja valintoihin. Näitä ovat esimerkiksi omat arvot, kaupalliset osakkuudet, sukupuoli, perhetilanne, taloudellinen tilanne, seksuaalinen suuntautuminen ja terveystilanne.

”Pitäisikö toimittajan sitten kertoa kaikki mahdolliset asiat, jotka vaikuttavat hänen journalistiseen työhönsä? Sehän on mahdoton tehtävä. Ei pitäisi. Ei kenenkään muunkaan tarvitse kertoa arvojaan, jotka ohjaavat hänen toimintaansa, paitsi jos henkilö toimii puolueen tai yhdistyksen nimissä”, Sirviö sanoo.

Paikallislehti Sysmän Sanomien päätoimittaja-toimitusjohtaja Marttiina Lallukka (kok.) on samoilla linjoilla.

”Minusta poliittinen kanta on jokaisen yksilön oma asia. Ammattinsa tunteva journalisti osaa pitää omat henkilökohtaiset asiat työnsä ulkopuolella.”

Feministisen puolueen Katju Aro perustelee ei-kantaansa sillä, että asettuminen ehdokkaaksi on kansalaisen perusoikeus.

”Sitä tulee voida harjoittaa vapaana painostuksesta, jolloin sen esilletuominen on jokaisen oma asia.”

Kyselyyn vastanneet perustelivat ei-kantaansa myös muun muassa sillä, että puolueen jäsenyys ei sido yksilön mielipidettä mihinkään.

Poliittisten sidonnaisuuksien paljastamista kannattavat perustelevat kantaansa yleisellä avoimuudella ja sillä, että poliittinen kanta paistaa joka tapauksessa lehdestä läpi.

Tamperelainen tuottaja-copywriter Hanna Salo (vihr.) kannattaa avoimuutta.

”Minusta olisi hyvä, että yleisö tietäisi mahdollisista poliittisista taustoista ja näkemyksistä. Se antaisi myös paremman mahdollisuuden arvioida toimittajan työn lähtökohtia ja motiiveja, Salo sanoo.

Vasemmistonuorten julkaiseman mielipide- ja kulttuurilehden Liberon päätoimittaja Niko Peltokangas (vas.) on myös avoimuuden kannalla. Hän kannattaa vapaaehtoista sidonnaisuusrekisteriä, joka listaisi kaikki jäsenyydet ja sitoumukset poliittisten lisäksi.

”Mielestäni kyse on avoimuu-desta ja sen tekemisestä itsestäänselvyydeksi. Sitten voi miettiä, kannattaako kuulua puolueeseen vai tehdä toimittajan töitä, jos niiden kertominen avoimesti on vaikeaa”, Peltokangas sanoo.

Journalisti kysyi myös kuntavaaliehdokkaiden näkemystä siihen, voiko toimittaja olla puolueeton ja objektiiviseen tiedonvälitykseen pyrkivä toimija.

Enemmistö eli 19 vastaajaa on sitä mieltä, että kyllä voi.

”Mielestäni toimittajan tulee pyrkiä olemaan tasapuolinen ja asiakeskeinen ilman privaattielämän kiinnostuksiin liittyvää ketunhäntää kainalossa. Ihanne ei ole vanhentunut, sanoo Nurmijärvellä ehdolla oleva Kirkko ja Kaupunki -lehden toimitussihteeri Paula Huhtala (kesk.)

Suomen Keskustanaisten järjestösuunnittelija ja freelancetoimittaja Mervi Mäki-Neste (kesk.) sanoo olevansa toimittajana niin utelias, että osallistuu myös muiden poliittisten puolueiden kuin keskustan tilaisuuksiin.

”En olisi voinut työskennellä toimittajana paikallislehdissä, mikäli en olisi pystynyt puolueettomaan tiedonvälitykseen.”

Lue myös: Kaksilla rattailla – kuntavaaleissa on ehdolla kymmeniä toimittajia