Kulttuurijournalismin mestarikurssilaisten Jotkut taas väittävät -antologian rohkeimmissa jutuissa on kyseenalaistettu sisältöjen lisäksi muodot.
Journalismia julkaistaan Suomessa harvakseltaan antologiamuodossa. Se on harmi. Muiden jutuista olisi opittavaa yli kustantajarajojen.
Siksi Suomen Kulttuurirahaston kulttuurijournalismin mestarikurssilaisten Jotkut taas väittävät -antologia kannattaa lukea. Sen rohkeimmissa jutuissa on kyseenalaistettu sisältöjen lisäksi muodot. On annettu haastateltavan esittää kysymykset, sekoitettu jutun joukkoon hitunen fiktiota, taitettu kolumni leikkeiksi.
Novellipääkirjoitus on sympaattinen. Siinä västäräkki kehuu: ”Ihanaa, kun on kaikkea.”
Sellaisenaan näitä juttuja julkaisisi harva media. Juuri siksi ne tuntuvat niin raikkailta.
Antologiassa on 15 eri toimittajan tekstejä: henkilöjuttuja, esseitä ja kolumneja. Se on julkaistu kokonaan myös verkossa. Siellä juttuja on tarjolla painettua versiota enemmän.
Teosta ei voi ostaa, mutta sitä on jaettu kirjastoihin sekä kahviloihin. Niissä kirjasta järjestetään kevään aikana myös keskustelutilaisuuksia.
Marja Honkonen