Journalistit kirjailijoina

Journalistit kirjantekijöinä sekä mediaa ja journalismia käsittelevät teokset ovat tämän lehden teemana. Valikoima vuonna 2016 ilmestyneitä teoksia kuvaa teemaan liittyvän kirjatuotannon laajuutta ja monimuotoisuutta.

Politiikan kielen kiemuroissa

Ylen toimittaja Tapio Pajunen ja kielentutkija Vesa Heikkinen käyvät kirjassaan läpi politiikan kieltä ja sen merkitystä.

Ajankohtaisimmaksi kirjan monista teemoista nousee Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) viestintävaikeudet. Jos Sipilän mediasuhteet ovat viime aikoina vaikuttaneet omituisilta, Kansalaistaito havainnollistaa, että vakavan yhteentörmäyksen tulo on ollut käytännössä vääjäämätön.

Tieto-Finlandia ehdokkaana ollut Kansalaistaito avaa politikan kieltä ja sen ilmiöitä, mutta on samalla napakka katsaus Suomen poliittisen historiaan.

Manu Marttinen

Vesa Heikkinen ja Tapio Pajunen: Kansalaistaito (Teos)

 

Tarkasti tiedejournalismista

”Enemmän tiedettä, vähemmän osaamista. Yhtälö on onneton”, summaa Tiede-lehden päätoimittaja ja Helsingin Sanomien tiedetoimituksen Jukka Ruukki tiedejournalismin tilaa teoksessa Maito tappaa. Kirjassa avataan ajankohtaisten esimerkkien kautta sitä, miten paitsi tiedejournalismi, myös tiedeviestintä voi mennä pieleen. Siinä käsitellään myös tutkijoiden saamaa vihapalautetta ja valemedioiden tiedeuutisia.

Tieteen mediasuhdetta on käsitelty tänä vuonna tukevasti. Tämän artikkelikokoelman lisäksi on julkaistu muun muassa Esa Väliverrosen Julkinen tiede ja Tiina Raevaaran Tajuaako kukaan? Molemmat kirjoittajat löytyvät myös Maito tappaa -kirjan tekijäluettelosta.

Silti sanottavaa riittää vielä. Takakansitekstin mukaan kirja on eloonjäämisopas tiedemaailman seuraajalle, mutta monet huomiot pätevät yleisemmin journalismiin.

Marja Honkonen

Ulla Järvi ja Tuukka Tammi (toim.): Maito tappaa (Vastapaino)

 

Ihmiskokeen käsikirjoitus

7 päivää -lehden tapa tehdä juttuja on aina ollut vähän erilainen kuin muilla.

Yksi Seiska-metodin ”uranuurtajista” on toimittaja Kai Merilä, joka on junaillut lehtijuttuja kohteistaan kuin viihdeohjelman käsikirjoituksia konsanaan.

Luottotoimittajan pääosassa seikkailee Matti Nykänen, jonka elämästä on tullut Merilän juttumetodien vuosikausia kestänyt eräänlainen ihmiskoe. Kirja viihdyttää, mutta ei naurata. Se pakottaa ajattelemaan vakavia journalismieettisiä asioita.

Manu Marttinen

Kai Merilä: Luottotoimittaja (Johnny Kniga)

 

Kulmia alan tulevaisuuteen

Riskinotto, norsunluutornista laskeutuminen, ruoka, tieto lukijoiden käyttäytymisestä verkossa, yksilöllisyys. Siinä muutama trendi, joihin Mediakirjaan 2016 haastatellut esimiehet uskovat.

Mediakirja on alan tilaa ja tulevaisuutta käsittelevä artikkelikokoelma, joka ilmestyi tänä syksynä ensimmäisen kerran. Näkökulma on julkaisijan eli alan työnantajajärjestöjen. Toisaalta se on myös tekijöiden kirja. Toimittajina, kuvaajina ja ulkoasutoimittajana on alan kisoissa palkittuja. Keskustelun tulevaisuudesta pitää kiinnostaa meitä jokaista.

Nina Erho

Heidi Hammarsten (toim.): Mediakirja 2016 (Viestinnän Keskusliitto ym.)

 

Yksin ja vähän romuna

Kun viestintätoimistossa työskennellyt Iikka Hackman päätyi työterveyspsykiatrin vastaanotolle, tämä ehdotti novellien kirjoittamista työelämän romuttamista. Sen sijaan Hackman keräsi kirjaksi itsensätyöllistäjien tarinoita toisen jyväskyläläisen freelance-toimittajan Janne Arolan kanssa.

Väliin pudotetut – miten meistä tehtaillaan yksinyrittäjiä on synkkä kirja, mutta kertomuksissa eri aloilta paistaa oman työn arvostus. Yhdessä Laura Haapalan Joustava työ, epävarma elämä -kirjan kanssa teokset antavat hyvän kuvan itsensätyöllistäjän arjesta.

Marja Honkonen

Janne Arola ja Iikka Hackman: Väliin pudotetut (Docendo)

 

Maidan ja sitten sota

Millaista on työskennellä toimittajana rintamalinjan molemmilla puolilla? Millaista on asua kiristyvien poliittisten jännitteiden keskellä mutta silti yllättyä, kun väkivalta alkaa?

Näihin kysymyksiin vastaa Iltalehden toimittaja Nina Leinosen ja valtiotieteen tohtori Timo Hellenbergin kirja Silminnäkijät – Taistelu Ukrainasta. Leinonen on raportoinut Itä-Ukrainan kriisistä ja sodasta paikan päältä ja asunut Kiovassa. Hellenberg asui Kiovassa ja seurasi tilanteen kärjistymistä Maidanin mielenosoittajien ja istuvan presidentin hallinnon puolustajien välillä.

Hellenbergin teksti on kirjassa kronologisesti ensin, mutta lukeminen kannattaa aloittaa Leinosesta. Kun aiheeseen on kietoutunut toisen journalistin silmin, tutkijan tyyliin ja diplomaattilaseihin kompastuu vähemmän. Kokonaisuuden lukenut tietää Ukrainan kriisistä ja sen taustoista paljon, toisilta suomalaisilta kuultuna.

Nina Erho

Timo Hellenberg ja Nina Leinonen: Taistelu Ukrainasta (Docendo)

 

Toimittajaäitiä muistellen

Elämäkerrassa on helppo luetteloida nimiä ja tapahtumia vailla muuta punaista lankaa kuin niiden keskellä ollut henkilö. Historian professori Laura Kolbe onnistuu kuitenkin kirjassaan Nykyajan nainen kertomaan äitinsä, Helsingin Sanomien toimittajan Pirkko ”Pii” Kolben tarinan ohella toimittajan työn ja perhe-elämän muutoksesta.

Nimekkään toimittajan kotiminän tarina on traaginen, ja konnan roolin saa perheen isä, Boris Kolbe. Keskeisen sanoman voi summata Piin oman artikkelin otsikkoon itsenäisyyspäivältä 1967: Itsenäinen nainen, itsenäisty lisää!

Marja Honkonen

Laura Kolbe: Nykyajan nainen (Kirjapaja)

 

Edelleen ajankohtainen

Laura Saarikoski ja Saska Saarikoski kertovat Trump-kirjansa syntyneen tiukassa aikataulussa ja luottavan siksi pitkälti muiden kokoamiin tietoihin. Samaan aikaan on selvää, että yhtä sujuvaa kirjaa Trumpista ja tämän vaalimenestyksen syistä olisi ollut vaikea tehdä ilman omaa pitkää työskentelyä aiheen parissa.

Vaikka kirja ilmestyi ennen vaaleja, se on kaikkea muuta kuin menettänyt arvoaan. Jos Trump olisi hävinnyt vaalit, niistä olisi tullut osa hänen tarinaansa. Kun Trump voitti, hänestä tuli osa koko maailman tarinaa.

Nina Erho

Laura Saarikoski ja Saska Saarikoski: Trump – mies kuin Amerikka (HS Kirjat). Uudistettu painos ilmestyi joulukuussa.

 

Kaiken nähnyt kuvaaja

Virolaisen tv-kuvaajan Ivar Heinmaan tarinoita työkeikoista sota- ja kriisialueille on kirjannut toimittaja Madis Jürgen. Koska Heinmaa on työskennellyt paljon suomalaistoimittajien, kuten Vesa Toijosen, Hannu Väisäsen ja Juha Portaankorvan kanssa, kirja kertoo myös heistä.

Tarinoiden väliin mahtuu Heinmaan elämäkertaa ja hänen vaimonsa Siirin ajatuksia siitä, millaista on, kun puoliso on koko ajan lähdössä työhön, jonka riskejä ei voi edes ajatella. Lyhyet tekstikappaleet vetävät, ja mustavalkokuvat konkretisoivat.

Rivien välissä kirja kertoo, millä asenteella sotajournalistin rakasta mutta raskasta työtä jaksaa. Koska Heinmaan ura on pitkä, kirja on myös monipuolinen muistutus siitä, millaisia elinikäisiä tragedioita kriisit paikallisille tarkoittavat, vaikka ne täällä akuutin vaiheensa jälkeen unohtuvat.

Nina Erho

Madis Jürgen: Sotakuvaaja Ivar Heinmaa (Pilgrim Books)

 

Kesätoimittaja rikoksen jäljillä

Rikosromaanissa Kuolonkielot Sara Kvistin ensimmäisestä kesästä kesätoimittajana tulee kuolettavan tylsän sijaan trilleri, kun metsästä löytyy naisen ruumis. Suomenruotsalaisessa ”syvässä etelässä”, Pohjanmaalla, muhii idyllisen yhteisön pinnan alla pimeyttä, kammottava poikaystävä ja suhdekiemuroita.

Kirjoittaja, Pohjanmaalla syntynyt Karin Erlandsson työskentelee Maarianhaminassa Nya Ålandin kulttuuritoimittajana. Hänen esikoisteoksensa Minkkitarha (2014) valittiin Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaaksi.

Marja Honkonen

Karin Erlandsson: Kuolonkielot (Kustantamo S&S)

 

Elämän askelkiviä

J. P. Pulkkisen romaani Puhu Eevalle käy suoraan asiaan. Päähenkilö Eero on juuri saanut tiedon lähestyvästä kuolemastaan. Syöpähoidot on lopetettu. Alkaa elämän pikakelaus, johon kietoutuvat mukaan Eeron äiti Eeva ja tytär Aino.

Pulkkinen on Ylen kulttuuritoimittaja ja kirjailija. Hänen kerrontansa etenee kuin elokuva, tapahtumat ovat askelkiviä ulapalla, joka kätkee alleen syvänteitä ja karikkoja. Lukija piirtää omansa kuvansa näistä katvealueista, ja varmasti jokainen näkee ne eri tavalla. Oma kokemusmaailma määrittää romaanista syntyvää kuvaa.

Markku Lappalainen

J. P. Pulkkinen: Puhu Eevalle (Teos)

 

Uuden maailman kommentaattori

Markus Leikola on arvostettu ajankohtaisten asioiden kommentaattori, eräänlainen henkinen päätoimittaja, jonka näkemyksiä kysytään aina, kun usva peittää hetkeksi näkymän niin maailmanpolitiikan kuin kotimaan melskeiden keskellä.

Samanlaista ison kuvan kirkastusta tarjoaa myös Leikolan romaanijärkäle Uuden maailman katu, joka käy läpi maailmanhistorian vaiheita viime vuosisa-dalla suurmiesten perspektiivistä.

Leikola tekee humaanin tulkinnan siitä, kuinka 1900-luvulla suurvaltojen johtajien päätökset ovat saattaneet syntyä. Samalla hän antaa lukijalle mainion historiakertauksen, kunhan muistaa, että kyse on romaanista – ei historiantutkimuksesta. Uuden maailman kadulla eivät jyrää armeijoiden pataljoonat ja divisioonat, vaan ihmiset, yksilöt. l

Manu Marttinen

Markus Leikola: Uuden maailman katu (WSOY)

Kirjasato 2016

Journalisti pyysi kirjankustantamoilta tietoja tänä vuonna ilmestyneistä journalismia ja mediaa käsittelevistä kirjoista sekä suomalaisten journalistien kirjoittamista teoksista. Luetteloon kertyi satakunta kirjaa, jotka on koottu tähän listaan.