Journalistien ansiot ovat nousseet kahdessa vuodessa parilla prosentilla. Palkkaero miesten ja naisten välillä on pysynyt ennallaan.
Haluatko lyödä rahoiksi journalistina? Kannattaa seurata ulkomaanasioita, politiikkaa tai taloutta, työskennellä pääkaupunkiseudulla tai pysytellä alalla yli 25 vuotta. Asiaa auttaa myös, jos olet mies.
Journalistiliiton teettämän työmarkkinatutkimuksen mukaan muun muassa näillä määreillä pääsee keskimääräistä paremmille ansioille.
Huhtikuussa tehdyn kyselyn mukaan liiton jäsenten keskimääräinen kokonaisansio eli kuukausipalkka, erilaiset lisät sekä luontoisedut olivat yhteensä 3 698 euroa. Ansiot nousivat vuodesta 2014 pari prosenttia.
”Huomion arvoista on, että Yle on kirinyt kokonaisansioissa jo lehdistön ohi”, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen sanoo.
Tämä johtuu Savolaisen mukaan paitsi vuorotyön ja lisien määrästä myös palkkausjärjestelmän uudistamisesta.
Toinen syy voi olla se, että kaupallisella puolella muita kuin työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia maksetaan enää kitsaasti, liiton puheenjohtaja Hanne Aho arvioi. Esimerkiksi lehdistössä ansiot ovat nousseet yleistä kehitystä hitaammin, vain puolisen prosenttia.
Kuten aiemmassa tutkimuksessa vuonna 2014, naisjournalistin euro oli uudessa tutkimuksessa 92 senttiä. Miehet tienaavat naisia paremmin lähes kaikissa ikä- ja koulutusryhmissä. Koulutusta tarkastellessa palkkaerot ovat suurimmat niiden kesken, jotka ovat suorittaneet korkeakouluopintonsa muulta kuin journalistiselta alalta.
Naiset ovat kirineet miesten edelle yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä. 40 – 49-vuotiaiden ansiot ovat käytännössä tasoissa.
30 – 39-vuotiaat ja 50 – 59-vuotiaat miehet ansaitsevat naisia noin kymmeneksen enemmän, alle 30-vuotiaat peräti neljänneksen.
Toimittajan tehtävässä palkkaero on suurempi kuin kyselyyn vastanneilla keskimäärin.
”Perinteisesti palkkaeroja on perusteltu sillä, että miehet tekevät enemmän iltavuoroja ja päällikkötehtäviä. 92 senttiin ei pidä tyytyä, vaikka se onkin suomalaisittain hyvä luku”, Aho sanoo.
Tutkimuksessa Aho pitää erityisen mielenkiintoisena sitä, miten journalistinen seuranta-alue vaikuttaa palkkaan. Perinteisiä kuningasaloja ovat olleet ulkomaat sekä talous, politiikka ja työmarkkinat. Nyt niiden niskaan hengittävät lifestyle ja viihde.
”Palkkaa maksetaan siis niille, missä mainosraha pyörii”, Aho toteaa.
Journalistiliiton työmarkkinatutkimukseen vastasi viime huhtikuussa 727 liiton jäsentä. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein, ja sen toteutti TNS Gallup.
Muutoksia journalistien ansioissa
Keskenjääneet korkeakouluopinnot eli ns. vanhan polven journalistien tausta ei tuota enää kovimpia ansioita. Syynä on ikäpolven muutos.
Lehdistössä maakuntapääkaupunkien työntekijöiden ansiot ovat nousseet pääkaupunkiseutua paremmin.
Ylessä ja lehdistössä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien osuus on kasvanut. Kaikista vastaajista 87 prosenttia on vakityössä.
Vastaajista 24 prosenttia sai tulospalkkioita vuonna 2015. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen muistuttaa, että tutkimuksen tietoja voi käyttää myös palkkaneuvotteluissa ja työn haussa. Tutkimus löytyy Journalistiliiton verkkosivuilta.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
