Journalismi

Vain meidän tuhannen kesken

Suljetun someryhmän tietojen käyttäminen jutussa harmittaa ryhmän jäseniä, mutta ei automaattisesti riko Journalistin ohjeita.

”Olkaa varovaisia, mistä puhutte ja mitä kuvia jaatte. Toimittajat ovat nykyään härskejä.” Näin varoitetaan Vauva-lehden keskustelupalstan ketjussa ”Varokaa toimittajia FB:n suljetuissa keskusteluryhmissä”.

Ketjussa paheksutaan MeNaisten toukokuista kolumnia. Sen kirjoittanut toimittaja oli jäsenenä Konmari-siivousmetodin ympärille syntyneessä, suljetussa Facebook-ryhmässä ja referoi sen keskusteluja piikikkäästi.

KonMari Suomi -ryhmässä on yli 16 000 jäsentä, mutta monet kokevat sen luottamuksellisena. Ryhmän ylläpitäjä Mira Ahjoniemi kertoo, että pahaa mieltä on tullut kriittisistä jutuista, jotka on koettu pilkkaaviksi.

”Silloin ryhmän kepeä huumoria ja itseironia on pahimmillaan käännetty ’typeräksi hurahtamiseksi’. Onneksi näitä on ollut vain muutama.”

Ahjoniemi toivoisi, ettei suljetuista ryhmistä tehtäisi esimerkiksi suoria lainauksia. Niistä kirjoittaja on hänen mielestään nimettömänäkin tunnistettavissa.

 

Journalistin ohjeiden vastaista suljetun ryhmän tietojen käyttäminen ei ole – ainakaan automaattisesti.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström muistuttaa, että ennen some-aineiston julkaisemista huomioon on otettava tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja ja mielipiteiden konteksti. Tietoja toimittaja kuitenkin saa FB-ryhmistä hankkia.

”Olisi ihmeellistä, jos yksi keskustelukanava saisi omat sääntönsä”, Grundström sanoo.

JSN linjasi vuonna 2012 ja 2013 tekemissään päätöksissä Facebookin olevan yksi lähde muiden joukossa riippumatta siitä, millaisin yksityisasetuksin päivitykset on tehty.

Linjausta ei olla muuttamassa, vaikka se sotisi joidenkin ryhmien toiveita vastaan.

”Sillä olisi isoja seurauksia, koska sitä pitäisi soveltaa esimerkiksi poliitikkojen päivityksiin tai maahanmuuttajavastaisiin keskusteluryhmiin”, Grundström sanoo.

Eettinen harkinta on toki tarpeen, hän sanoo, eikä päivityksiä sovi sekoittaa haastatteluun.

 

Facebookin käyttämisestä lähteenä ei viime aikoina ole JSN:lle kanneltu. Grundström uskoo sekä toimittajien että yleisön oppineen tuntemaan somen luonteen entistä paremmin.

Suurissa FB-ryhmissä painotetaan usein jo säännöissä, ettei luottamuksellisuuteen kannata uskoa sokeasti. 

Esimerkiksi yli 20 000 jäsenen Imetyksen tuki -vertaisryhmässä kielletään sisältöjen jakaminen ryhmän ulkopuolelle, mutta kehotetaan miettimään, mitä itsestään haluaa kertoa.

Ryhmää ylläpitävän Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Lotta Viinikka kertoo, että keskusteluihin on viitattu mediassa muutamia kertoja, mutta melko yleisellä tasolla. Luottamus on säilynyt.

”Ryhmän toiminnan luonne on ymmärretty hyvin”, hän sanoo.

Ryhmään on välitetty haastattelupyyntöjä, ja jäseninä olevat toimittajat ovat ylläpidon luvalla myös pyytäneet mielipiteitä kertoen, että kommentit menevät juttuun.

Jos esimerkiksi sairautta käsittelevään vertaistukiryhmään aikoo ”soluttautua” vain jutun tekeminen mielessään, syyn pitää olla painava. Grundström painottaa Journalistin ohjetta 9, joka suosittaa ilmoittamaan ammattinsa ja hankkimaan tiedot avoimesti. 

Poikkeavat keinot käyvät vain, jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei muutoin voi selvittää.

”Ohjeessa ei sanota, että inhimillisesti kiinnostavia, vaan yhteiskunnallisesti merkittäviä”, Grundström korostaa.

Journalistin ohjeet 9 ja 30

JO9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.