Journalismi

Mitä minä sanoin?

Haastateltavalla on oikeus tarkastaa omat lausumansa, mutta moni toimittaja lähettää luettavaksi koko jutun.

Pelkät sitaatit vai koko juttu? Tarjoatko itse vai pitääkö vastapuolen pyytää? Haastateltavan oikeus tarkastaa lausumansa on paperilla yksikertainen, mutta käytännössä monitahoinen osa jutturutiineja.

Journalistin ohjeet kehottavat suostumaan haastateltavan pyyntöön, jos aikataulu sen mahdollistaa. Tarkastusoikeus koskee vain haastateltavan omia sanomisia, eikä journalistista päätösvaltaa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle.

Käytännössä ohjetta tulkitaan kirjavasti. Mediavalmennuksista vastaava viestintäkonsultti Jenni Jusslin Tekir Oy:stä kertoo toimittajien lähettävän oma-aloitteisesti usein koko jutun.

”Päätösvalta on toimituksissa. Me kehotamme yleensä katsomaan faktoja, omia sitaatteja ja sitä, ettei niitä ole irrotettu asiayhteydestään”, hän kertoo.

Mediavalmennettavien hän sanoo olevan haastateltavien oikeuksista ”hyvin tietoisia”.

Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen arvioi, että koko jutun pyytäminen luettavaksi on nykyisin rutiinia. Hän kartoitti asiaa vuonna 2006 taloustoimittajille tekemässään kyselyssä. Silloin 75 prosenttia vastaajista sanoi tarkistuspyyntöjen koskevan yleensä koko juttua.

Se, mikä oli vuosikymmen sitten arkea yritysmaailmassa, on nyt siirtynyt Pietiläisen mukaan myös valtionhallintoon.

”On tietenkin toimittajasta itsestään kiinni, kuinka hyvin tuntee Journalistin ohjeet ja suostuuko pyyntöön. Jokaisen pitää ratkaista asia tilannekohtaisesti”, Pietiläinen sanoo.

Pietiläinen kertoo itse lähettävänsä koko jutun luettavaksi joskus, jos aihe on poikkeuksellisen hankala. Haastattelun ehtona hän ei siihen suostu. Pyydetty on.

”Omien sitaattien tarkastamisen varjolla itse tekstiin voi saada muutoksia läpi. Taitavat haastateltavat ja viestintäväki yrittävät usein tätä.”

 

Julkisen sanan neuvoston periaatelausumassa haastatteluista todetaan, ettei ennalta tarkastamisen periaatteita voi soveltaa kaavamaisesti. Tavishaastateltavalle on esimerkiksi perusteltua myöntää tottunutta puhuvaa päätä laajempi tarkastusmahdollisuus, samoin henkilöhaastatteluissa.

JSN:n käsittelyyn Journalistin ohjeeseen 18 liittyviä tapauksia tulee monenlaisista syistä. Tyypillinen esimerkki on Seurassa vuoden 2014 lopulla julkaistusta jutusta tehty kantelu, jossa kantelija oli tyytymätön siihen, ettei kaikkia hänen ehdottamiaan korjauksia tehty. Seura sai vapauttavan.

Utain sai huhtikuussa JSN:ltä moitteita tarkastusaikataulusta. Päätös oli silti vapauttava, koska juttuun ei jäänyt oleellisia asiavirheitä. Sen sijaan Suomen Kuvalehdelle kohtuuttoman tiukka tarkastusaikataulu ja asiavirheet toivat viime syksynä langettavan.

JSN:n periaatelausuman mukaan tarkastamisesta on hyvä sopia viimeistään haastattelutilanteessa. Jos toimitus ei hyväksy haastateltavan ehdottamia muutoksia, siitä on kerrottava.

Osa medioista on antanut tarkastamiseen omia ohjeita. Esimerkiksi Ylen eettisissä ohjeissa nähtäväksi tarjotaan koko julkaistavaa kokonaisuutta tai ”vähintään” oma osuus, STT:lla suorat ja epäsuorat sitaatit.

Kansainväliset uutistoimistot ovat tiukempia. Esimerkiksi Reuters kehottaa toimittajia välttämään sitaattien tarkastuspyyntöihin suostumista. Kokonaisia juttuja ei lähetetä luettavaksi, Reutersin Suomen uutisista vastaava toimittaja Jussi Rosendahl kertoo.

”Se on meille tärkeä itsenäisyyskysymys. Jos sellaista annetaan tapahtua Suomessa, sitä voitaisiin edellyttää myös Egyptissä tai Syyriassa.”

Väljempään käytäntöön tottuneiden suomalaishaastateltavien kanssa Rosendahl joutuu aika ajoin käymään ”pientä pelisääntökeskustelua”. Koko jutun luettamista hän pitää kansainvälisesti erikoisena käytäntönä.

”Siinä ulkoistetaan oman journalistisen tuotoksen puutteita.”

Juttua varten on haastateltu myös JSN:n pääsihteeri Ilkka Vänttistä, joka jäi eläkkeelle heinäkuun alussa.

Journalistin ohje 18

JO18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.