Journalismi

Pitääkö median tehdä ”korjaavaa uutisointia”?

Rikosepäilyt ja syytteiden nostaminen ovat isoja uutisia, mutta syytteiden kaatuminen kuitataan usein pienesti.

Puolustusvälinevalmistaja Patrian entinen toimitusjohtaja Jorma Wiitakorpi kritisoi voimakkaasti median toimintatapoja Kauppalehti Option haastattelussa 31. maaliskuuta (Optio 6/2016).

Wiitakorpea ja muita Patrian johtajia vastaan nostettiin aikanaan syytteet törkeästä lahjusten antamisesta Slovenian kanssa tehtyjen asekauppojen yhteydessä. Tutkintahaaroja oli useita ja niitä selvitettiin Slovenian lisäksi myös Kroatiassa ja Egyptissä.

Syytteet suomalaisjohtajia vastaan kaatuivat lopulta Turun hovioikeudessa kesällä 2015. Hovioikeuden päätöksen mukaan näyttöä lahjomisesta tai lahjusten vastaanottamisesta ei löytynyt.

Toimittaja Heikki Haapavaaran kirjoittamassa jutussa Hirtetty mies Wiitakorpi toteaa, että yli seitsemän vuoden löysässä hirressä roikkumisesta varsinainen haava jäi median toiminnasta.

Wiitakorpi ihmettelee jutussa, miksi syytteiden kaatumista ei uutisoitu yhtä laajasti kuin epäilyvaiheessa uutisoitiin.

”Korjaava uutisointi ei ole ollut missään suhteessa siihen, mitä alkuperäiset uutiset olivat, kun tutkinta alkoi. Vielä kesällä 2015 Ylen MOT kertoi, että patrialaiset lahjovat. Sieltä ei ole tullut minkäänlaista korjausta. Helsingin Sanomat uutisoi Kroatia-haaraa koskevaa hovioikeuden päätöstä vielä 18. helmikuuta vain syyttäjän kommentteja esittämällä. Missä on median vastuu sen jälkeen, kun se on käyttänyt valtaansa. Sitä ei ole”, Wiitakorpi sanoo Kauppalehti Option jutussa.

 

Journalistin ohjeen numero 13 mukaan uutistapahtumia on seurattava loppuun asti ja uutisointia on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa.

Ohje siis selvästi velvoittaa uutisoimaan syytteiden kaatumisesta, mutta velvoittaako se ”korjaavaan uutisointiin”? Pitäisikö syytteiden kaatumisesta uutisoida yhtä laajasti kuin niiden nostamisesta?

Patrian vaiheista kaksi MOT-ohjelmaa tehnyt Ylen toimittaja Magnus Berglund pitää ajatusta ”korjaavasta uutisoinnista” mahdottomana.

”Olen vuonna 2008 kuvaillut ohjelmassani tapahtumaketjua ja se ei muutu miksikään, vaikka Wiitakorpi on vapautunut syytteistä. Ei historiaa voi kirjoittaa uudestaan. Tapahtumaketju on edelleen sama. Jutussani ei ole ollut virheitä, joten ei ole mitään mitä korjata. Oikaisuvaatimuksia ei ole esitetty”, Berglund sanoo.

MOT on julkaissut verkkosivuillaan uutisia Patria-syytteiden kaatumisesta.

JSN:n pääsihteeri Ilkka Vänttinen muistuttaa, että JSN:n päätöstenkään avulla ei ole mahdollista linjata sitä, miten laajasti tai korjaavasti tiedotusvälineiden pitäisi uutisia julkaista, kun syytteet tai epäilyt kaatuvat.

”Olisi mahdotonta määritellä, että miten monelle palstalle juttu pitäisi levittää. Se jää toimitusten ja asianomistajan aktiivisuuden varaan. Saattaa auttaa, jos on yhteydessä toimituksiin”, Vänttinen sanoo.

Vänttinen myöntää, että tilanne ei ole uutisoinnin kohteiden kannalta kovin hyvä, mutta parempaakaan vaihtoehtoa ei ole.

”Löysä hirsi on sellainen, että jos sitä omaan kaulaan yrittää asetella, niin onhan se ikävä tilanne.”

Toimittaja Heikki Haapavaara kertoo, että halusi tehdä Wiitakorvesta perusteellisen jutun, koska oli prosessin alusta lähtien varma siitä, että syytteet kaatuvat. Hän kertoo tuntevansa Wiitakorven niin hyvin, ettei uskonut hänen syyllistyneen lahjontaan.

Hän ei pidä omaan juttuaan maineenpalauttajana, eikä sellaiseen journalismiin edes usko.

”Jos sitä [maineen palautusta] tehtäisiin laajasti, sen vaikutukset voisivat olla jopa päinvastaisia”, Haapavaara muistuttaa.

Journalistin ohje 13

Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.