Ammattiliittojen jäsenmäärät pienenivät

Ammatillisten keskusjärjestöjen näyttävä kampanjointi hallituksen pakkolakisuunnitelmia vastaan ei juuri vaikuttanut niiden jäsenmääriin. Tämä käy ilmi Journalistin keskusjärjestöille tekemästä kyselystä.

Jäsenmäärien muutokset olivat viime vuonna samankaltaisia kuin edellisinäkin vuosina: SAK menetti vuodessa yli 15 000 jäsentä ja STTK noin 9 500 jäsentä. Vain Akava kasvoi, noin 8 000 jäsenellä.

SAK:n jäsenmäärä on pienentynyt jo pitkään, mutta syksy näytti tuovan käänteen monessa SAK:n liitossa. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM kertoi syyskuussa Keskisuomalaiselle jäsenryntäyksestä: alle kahdessa viikossa sen jäsenmäärä kasvoi yli 1 600:lla. Koko vuoden aikana liiton jäsenmäärä kuitenkin väheni runsaalla 200:lla pysyen noin 232 000:ssa.

Eniten SAK:n liitoista menetti vuodessa jäseniään Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Sen jäsenmäärä pieneni noin 230 000:sta noin 225 000:een. Myös JHL kertoi syyskuussa jäsenmäärän kasvaneen.

Ärhäkän auto- ja kuljetusalan AKT:n jäsenmäärä hieman kasvoi. Kasvu kuitenkin johtuu siitä, että lentoemäntien ja stuerttien SLSY liittyi AKT:hen. Ilman uutta yhdistystä noin 50 000 jäsenen AKT olisi vuodessa menettänyt noin 1 500 jäsentä.

STTK:n liitoista suurimmasta jäsenkadosta kärsivät Ammattiliitto Pro sekä Julkis- ja yksityisalojen Toimihenkilöliitto Jyty. Pro pieneni vuodessa melkein 7 000 jäsenellä ja Jyty noin 3 500:lla. Vuoden lopussa Prohon kuului noin 120 000 jäsentä ja Jytyyn 54 500 jäsentä.

Sen sijaan STTK:n sosiaali- ja terveysalan liitot saivat lisää jäseniä. Tehy kasvoi noin 2 400:lla ja Super runsaalla tuhannella jäsenellä. Vuoden lopussa niiden jäsenmäärät olivat noin 160 500 ja 87 700.

STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja arvioi, että järjestöjen kasvu johtui ainakin osittain pakkolakisuunnitelmista.

”Lait olisivat toteutuessaan vaikuttaneet eniten sote-alaan.”

Akavassa jäsenluku kasvoi eniten noin 30 000 jäsenen Tradenomiliitossa. Sen jäsenmäärä nousi 900:lla. Insinööriliitto taas menetti yli 700 jäsentä.

Vaikka SAK ja STTK pienenivät viime vuonna, molemmista keskusjärjestöistä arvioidaan, että syksyn tapahtumat toivat lisää jäseniä: ilman pakkolakien uhkaa ja ammattiliittojen suurmielenilmausta jäsenmäärä olisi todennäköisesti vähentynyt vielä enemmän.

”Keskusjärjestöjen jokainen ratkaisu aiheuttaa liitoissa aina liikettä molempiin suuntiin, mutta syyskuussa liittymisiä oli poikkeuksellisen paljon verrattuna eroamisiin”, sanoo SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula.

SAK:n jäsenmäärän pienenemistä hän pitää väistämättömänä, kun monet SAK:laisten liittojen edustamat toimialat kutistuvat ja samalla työelämään tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin työelämästä poistuvat. Myös vakituisten työsuhteiden väheneminen vaikuttaa ammatilliseen järjestäytymiseen.

”Pysyvässä työsuhteessa oleva liittyy todennäköisemmin ammattiliittoon kuin määräaikaisessa työsuhteessa oleva”, Harjula sanoo.

Akavan jäsenmäärä on kasvanut koko 2000-luvun. Akavan järjestöjohtajan Risto Kauppisen mukaan syyt tähän ovat korkeakoulutettujen määrän kasvu ja onnistunut jäsenhankinta oppilaitoksissa.

Kauppinen arvioi, ettei syksyn kireä yhteiskunnallinen tilanne vaikuttanut Akavan jäsenmäärään. Järjestöjohtaja sanoo, että akavalaisiin liittoihin sekä liityttiin että niistä erottiin syksyn tapahtumien takia.

”Liike oli kuitenkin vähäistä molempiin suuntiin. Keskusjärjestöjen mielenosoitus jakoi silti akavalaisten mielipiteitä, koska julkisuudessa puhuttiin paljon lakosta, vaikka Rautatientorilla osoitettiin mieltä sopimusvapauden puolesta eikä lakkoiltu.”