Media-ala

Joukkorahoitus tuottaa juttuja maailmalta

Ruotsalainen Blank Spot Project tekee reportaaseja maailmalta lukijoiden tuella. Vahvan jäsensuhteen toivotaan tuovan rahaa kassaan myös ensi vuodelle.

Martin Schibbye tietää, mikä maailmalta raportoivan journalistin kohtalo voi pahimmillaan olla: hän ja kuvaajakollega Johan Persson ehtivät olla yli vuoden vangittuina Etiopiassa 2011  –  2012 ennen kuin heidät armahdettiin. Kyseenalainen tuomio tuli muun muassa väitetystä terrorismin tukemisesta.

”Jälkiviisas on helppo olla, mutta emme tietenkään olisi menneet rajan yli, jos olisimme tienneet, että meitä ammutaan ja meidät vangitaan”, sanoo Schibbye työpaikallaan Tukholman keskustassa.

Hänen mielestään toimittajan työssä jatkaminen on paras keino osoittaa kunnioitusta niille kollegoille, jotka ovat vangittuina maailmalla.

Schibbyen ja kumppanien alkuvuodesta julkistama hanke, Blank Spot Project, on julkaissut useita ulkomaanreportaaseja verkossa alkusyksystä lähtien.

Eri journalistien tekemissä jutuissa kerrotaan muun muassa ruotsalaisten hävittäjäkaupoista Thaimaahan sekä Burman eli Myanmarin mineraalibisneksen vaikutuksista paikallisväestön elämään.

 

Tekeillä on myös ollut reportaasi siitä, mitä kuolleiden Isis-taisteilijoiden taskuista löytyy.

”Voimme matkustaa samaan paikkaan kuin muut, mutta kysymykset ja näkökulma voivat olla toisenlaisia. Voimme olla paikalla ennen kuin asioista on tullut uutisia – tai vaihtoehtoisesti jäädä seuraamaan tilannetta, kun muut ovat jo lähteneet”, Schibbye sanoo.

Valtaosa Blank Spot Projectin alkupääomasta on saatu 2 500 jäseneltä viime kevään rahankeruuvaiheessa. Lisäksi hanke on saanut lahjoituksia sekä myynyt omaa osaamistaan.

Vahva jäsensuhde ja joukkoistaminen näyttävät olevan projektin elinehto. Lukijat ovat saaneet tavata tekijöitä ja antaa palautetta paikan päällä sekä seurata reportaasien tekoa suljetuissa Facebook-ryhmissä.

”Monet jäsenet tietävät asioista ja alueista enemmän kuin tekijät ja heidän osaamisensa pitää hyödyntää heti alusta asti. Toimittajille ja kuvaajille on tullut uudenlainen rooli keskustelun vetäjinä”, sanoo Schibbye.

Lupaavasti alkaneella hankkeella on kuitenkin edessään tiukat paikat: kahden miljoonan kruunun eli yli 210 000 euron alkubudjetti on jo käytetty eri projekteihin, ja ensi vuodelle tarvitaan kipeästi lisää rahaa.

Schibbye kollegoineen yrittääkin saada viimekeväiset lahjoittajat uusimaan jäsenmaksunsa alkukevääseen mennessä sekä houkutella mukaan uusia jäseniä. Vuosimaksun suuruus on noin 65 euroa, mutta halutessaan kukin voi lahjoittaa enemmän.

”Tavoitteena on kolmen vuoden sisällä 10 000 jäsentä, joiden lahjoitusten voimin voisimme julkaista arviolta 12 juttua vuodessa.”

 

Ajan kanssa tehty ja pureskeltu ulkomaanjournalismi maksaa. Työpanosten ja matkakulujen lisäksi osansa syövät muun muassa laajat vakuutukset.

”Meidän pitää varautua siihenkin, että joutuisimme lennättämään jonkun ruumiin kotiin. Mutta jos arvioimme etukäteen riskin niin suureksi, että henki on todella vaarassa, emme lähetä tekijöitä sellaiselle alueelle.”

Blank Spot Project lupaa auttaa journalisteja matkajärjestelyissä ja kontakteissa. Tarvittaessa nämä saavat käyttöönsä satelliittiyhteydet yhteydenpitoa varten.

”Turvallisuuden eteen pitää tehdä niin paljon kuin pystyy, vaikkei kaikkia riskejä voikaan poistaa. Esimerkiksi kentältä saadut kokemukset ja yhteistyö paikallisten journalistien kanssa voivat pienentää riskejä”, Schibbye uskoo.

Palkintoehdokas

 

Blank Spot Project -hanke oli marraskuussa ehdolla Ruotsin suuren journalistipalkinnon saajaksi kategoriassa ”vuoden uudistaja”. Hanke jäi tällä kertaa ilman palkintoa.

Ehdokkuuden perusteluita olivat muun muassa intohimo ulkomaanjournalismia kohtaan ja digitaalisen kansanliikkeen luominen.

Hankkeen reportaasit ovat vapaasti luettavissa ja katsottavissa verkossa osoitteessa blankspotproject.se