Freelancereiden tulot laskevat edelleen

TNS Gallupin toteuttama tutkimus freelancetoimittajien työoloista vuonna 2014 osoittaa ansiotason edelleen laskevan.

Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Freelancereiden verottajalle ilmoittama vuositulo on sen mukaan laskenut vuoden 2012 tasosta 400 eurolla. He ansaitsivat vuonna 2014 keskimäärin 23 900 euroa,  1 992 euroa kuukaudessa.

Vuoden 2010 tasosta laskua on vuositasolla 1 100 euroa. Ansiot ovat nyt hyvin lähellä vuoden 2006 tasoa.

Journalistiliiton työehtoasiamies Jussi Salokangas sanoo, että liiton keskeisiin tavoitteisiin kuuluu freelancereiden tulotason nostaminen kohtuullisemmaksi.

”Tavoite on, että freelancereille tulisi jonkinlainen työehtosopimus, ja voitaisiin taata minimikorvaukset esimerkiksi tekijänoikeuksien luovuttamisesta. Sitä tässä on ajettu monta vuotta.”

Salokangas myöntää, että tavoite tuskin toteutuu lähitulevaisuudessa.

”Erittäin kaukanahan siitä ollaan. Mutta tilanne vaatii välttämättä muutoksia. Tätä olemme jauhaneet vuosia. Yritämme lobata kohtuullista korvausta muun muassa Tekijäfoorumin kautta.”

Naisfreelancereiden euro on tutkimuksen perusteella noin 84 senttiä. Naisten ilmoittama verotettava vuositulo on 22 300 euroa, miesten 26 600. Ero tehdyn työn määrässä ei ollut näin suuri, sillä miehet työskentelevät 33 tuntia viikossa, naiset 31.

Miesfreelancerit ehtivät lomailla enemmän kuin naiset. Miesten keskiarvoksi muodostui 4,1 viikkoa vuosilomaa, kun naiset jäivät 3,8 viikkoon.

Tulo ei jakaudu tasaisesti muillakaan mittareilla. Pääkaupunkiseudulla asuvien vuositulot olivat 25 500 euroa. Vähimmille ansioille jäivät maakuntakeskustenkin ulkopuolella asuvat 21 300 euron vuosituloillaan. Pääosin televisiolle työskentelevien ansiot olivat eri tasolla kuin lehdistöä avustavien. He ansaitsivat keskimäärin 28 200 euroa, enimmäkseen lehdistölle työskennelleet taas 23 300 euroa.

Freelancertoimittajuus ei ole tekijöille kultakaivos. Melkein puolet (47 prosenttia) vastanneista tunsi olleensa vuonna 2014 alityöllistetty. Alityöllistyneet kertovat työskentelevänsä vain 60 prosenttia siitä ajasta kuin olisivat halunneet.

Muutosta ei ole vuoden 2012 tutkimukseen juuri tapahtunut, mutta hiemankin pidemmällä aikavälillä se on dramaattinen. Vielä vuonna 2008 alityöllistetyksi koki itsensä vain 28 prosenttia freelancereista. Itseään piti nyt täystyöllistyneenä 36 prosenttia vastaajista. Ylityöllistyneitä oli ilmoituksensa mukaan 12 prosenttia.

Tutkimuksesta voi päätellä, että freelancetoimittajat suhtautuvat työhönsä intohimoisesti. Vaikka ansiot ovat laskussa, 75 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä yleiseen henkiseen hyvinvointiinsa. Samaan aikaan aineelliseen hyvinvointiinsa tyytyväisiä on kuitenkin vain alle puolet vastanneista, 45 prosenttia.

Salokangas korostaa tulosten osoittavan, että toimittajat suhtautuvat työhönsä suurella intohimolla.

”Toimeksiannot ovat vähentyneet lähes 40 prosenttia, mutta ylivoimainen enemmistö haluaa jatkaa alalla, riippumatta tulotasosta. Se on positiivinen seikka. Freelancerin vapaus palkitsee. Tyytyväisyys ei laske, sillä vapaa-aikaa on enemmän jos tekee vähemmän työtä.”

Freelancerit eivät ole varauksettoman tyytyväisiä Journalistiliiton toimintaan. 45 prosenttia vastanneista arvioi liiton ajavan freelancejäsentensä asioita erittäin tai melko hyvin. Freelancereiden tyytyväisyys liittoon on laskussa, sillä vielä vuonna 2008 heistä 66 prosenttia oli liiton toimintaan vähintään melko tyytyväisiä. Kriittisimmin liittoon suhtautuivat ulkomailla asuvat freelancerit.