Piristysruiskeen tarpeessa

Huonosti harkittu ratkaisu, joka tehtiin mahdollisimman hankalalla hetkellä.

On tuskin jäänyt epäselväksi,mitä lehtitaloissa ajatellaan vuoden 2012 alussa voimaan tulleesta lehtitilausten arvonlisäverosta. Painettujen lehtien alv nostettiin vuonna 2013 kymmeneen prosenttiin. Digitaalisten lehtien veroprosentti on 24.

Aikakauslehtien Liiton liittojohtaja Mikko Hoikka sanoo nyt yt-neuvottelujen ja irtisanomisten keskellä, että pieniä merkkejä paremmastakin on näkyvissä. Nykyisessä taloustilanteessa printtilehtien alv-kanta tuskin laskee, mutta digijulkaisujen alv:n alentamiseen printin tasolle vaikuttaisi löytyvän poliittista tahtoa sekä suomalaispäättäjiltä että EU:ssa.

Kun lehtitilausten arvonlisävero otettiin käyttöön, valtiovarainministeriö arvioi tilatuista lehdistä kertyvän arvonlisäveroa vuonna 2012 noin 90 miljoonaa euroa. Todellinen kertymä on jäänyt pienemmäksi. Lehtitilauksista kerättiin arvonlisäveroa vuonna 2012 noin 67 miljoonaa ja vuonna 2013 noin 77 miljoonaa.

Tilastotietoa digitaalisten julkaisujen osalta ei ole käytettävissä, mutta niiden osuus verokertymästä on vähäinen. Niiden veronalennus olisi juuri tässä hetkessä piristysruiske, Mikko Hoikka sanoo.

”Sillä voitaisiin saada moninkertaisesti hyvää aikaan. Toki printti on aikakauslehden käyttöliittymänä edelleen niin hallitseva, että sen verokanta on tärkeämpi kysymys”, Hoikka sanoo.

Ranskassa ja Luxemburgissa lehtien arvonlisäveroa on laskettu EU:lta lupia kyselemättä. Hoikka sanoo, että tällaiseen ratkaisuun ei Suomen kannata mennä.

”Toki sellainen voi lisätä EU:n painettamuuttaa sääntöjään. Mutta EU:n sääntöjen rikkominen johtaa tuomioon EU:n tuomioistuimessa ja maa joutuu muuttamaan veron takaisin. Mutta on ilmassa, että komissio tulisi ensi vuonna ehdottamaan digitaalisten mediasisältöjen alv-kantojen tarkistamista.”

Sen määritteleminen, mitä kaikkea mahdollisen alennetun verokannan piiriin laskettaisiin, ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista, Hoikka sanoo. Norja on jo anonut EU:lta lupaa digi-alv:n laskemiseen.

”Norjan malli näyttäisi olevan mahdollisimman tekniikkaneutraali, mutta he sitoisivat veronalennuksen median uutispainotteisuuteen. Se ei välttämättä ole lainkaan riittävää, jos puhutaan aikakauslehdistä ja sähkökirjoistakin.”

Hoikka pitää selvänä, että korkea arvonlisävero on hidastanut digitaalisen markkinan syntyä.

”Samaan aikaan alv:n tulon kanssa mediamainonta on romahtanut, kuten Allerin yt-uutisistakin tuli esille. Aikakauslehdistä on tullut entistä enemmän tilaajavetoisia tuotteita, mikä lisää alv:n merkitystä radikaalisti. Nyt vaikeita toimenpiteitä on jouduttu tekemään enemmän kuin muuten olisi jouduttu.”