Pääkirjoitus.
Kaupallisen median ahdingolle on monta syytä. Yleinen taloustilanne, muuttunut median käyttö, ilmaisen tiedon jakelu verkossa, ulkomaisten hakukonejättien mainosrahan imurointi sekä verotuksen ja jakelukustannusten kasvu ovat johtaneet murrokseen, jollaista ei ole aiemmin koettu.
Yt-neuvottelut, irtisanomiset, lehtifuusiot, mediatalojen yhteistyön lisääminen, omistusjärjestelyt ja ilmestymiskertojen vähentämiset ovat olleet sisäisiä keinoja reagoida taloudellisiin paineisiin. Valtiolta ei paljon tukea ole herunut voimakkaassa rakennemuutoksessa kamppailevalle toimialalle.
Eduskuntavaalien alla puolueet esittivät toiveita herättäviä lausuntoja, joissa tunnustetaan kaupallisen median tarpeet saada tukea muutoksen hallintaan. Viime syksynä valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) esittilehdille asetetun arvonlisäveron alentamista. Hän sai tukea sekä Juha Sipilältä (kesk.) että Timo Soinilta (ps.). Nyt on aika lunastaa näitä lupauksia.
Vielä laajemmin puolueet ovat kannattaneet digitaalisten sisältöjen arvonlisäveron (24 prosenttia) laskemista tilatta-vien lehtien alv:n tasolle (10 prosenttia). Se edellyttää EU-säännösten muuttamista, mutta sen puolesta puolueet epäilemättäovat valmiita toimimaan. Siihen ei sovi tyytyä, että EU on päättänyt asiasta toisin.
Keskisuomalaisen 18. toukokuuta julkaiseman viestintätutkijoiden haastattelun mukaan juuri arvonlisäveron laskeminen on selkeä keino vahvistaa kaupallisen median toimintaedellytyksiä. Se ei yksistään riitä, tueksi tarvitaan muitakin toimia.
Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön johtaja Heikki Hellman pitää harkinnan arvoisena lehdistötukea, josta ”Suomi ainoana Pohjoismaana on käytännössä kokonaan luopunut”.
Sen sijaan Yleisradion asemaan, rooliin ja rahoitukseen puuttumalla ei viestintätutkijoiden mukaan ratkaista ongelmia.
”Kaupallisen median tarjonnan kaventuminen on tietysti ongelma, mutta se johtuu ihan muusta kuin Ylestä”, sanoo Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen.
Suomalaiset ovat ahkeria lukijoita ja uutisten kuluttajia, mutta Suomi on myös eurooppalaisessa vertailussa kovimpia median verottajia, minkä vuoksion perusteltua keskittyä juuri arvonlisäveron keventämiseen. Myös median kehittymistä tukevien innovaatioiden kannustaminen voisi ohjata media-alaa kohti vakautta ja kasvua.
Mitä ajattelet lehdestämme?
Journalisti uudistui vuodenvaihteessa. Pienensimme hieman sivukokoa, lisäsimme sivumäärää, raikastimme ulkoasun. Säädimme myös sisältöä. Otimme mukaan uutta ja vanhaa. Tavoitteena oli parantaa lukukokemusta ja vastata entistä paremmin yleisömme tarpeisiin. Kehitystyön pohjana olivat lukijatutkimuksemme vuodelta 2011 sekä lukijoilta saatu palaute.
Kuinka olemme uudistuksessamme onnistuneet? Millainen lehti Journalisti on lukijoiden näkökulmasta? Tätä kysymme joukolta lukijoitamme nyt. Teetämme tämän numeron ilmestymisen yhteydessä lukijatutkimuksen, johon on vastaajiksi arvottu 1 200 henkilöä.
Lehden kehitystyössä lukijatutkimus on tärkeä työkalu. Se antaa myös viitteitä siitä, mikä on lehden rooli Journalistiliiton kokonaisuudessa.
Tutkimuksen toteuttaa lukijatutkimuksiin erikoistunut tamperelainen yritys Focus Master.