Miltä kuulostaisi printtilehti kirjoittamisesta, 2010-luvulla?
Martin Karlssonin ja Per Adolfssonin mielestä idea kuulosti hyvältä. He olivat hämmästyneitä tutkimuksesta, jonka mukaan joka kolmas ruotsalainen haluaisi kirjoittaa kirjan.
Skriva-lehdellä oli yli tuhat tilaajaa ennen kuin ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 2011. Määrä on kasvanut koko ajan. Joka toinen kuukausi ilmestyvää lehteä tilaa nyt noin 7 000 lukijaa. Suomessakin ostetaan noin 150 irtonumeroa.
Nelihenkisellä työporukalla on Göteborgissa rauhallinen sisäpihakonttori. Entäs se median murros?
”Erikoistuneet paperilehdet eivät ole sille niin alttiita”, sanoo Adolfsson, joka jakaa päätoimittajuuden Karlssonin kanssa.
Skriva neuvoo, miten romaanin päähenkilöä voi kehittää, kuinka kustantamoa lähestytään ja miten kirjoittaja parhaiten hyödyntää iPadia. Moni lukija on 35 – 45-vuotias akateeminen nainen, joka asuu kaupungissa. Lukija on ehkä tehnyt uraa ja perustanut perheen, mutta ajatus kirjasta on koko ajan ollut takaraivossa, Adolfsson kuvailee.
”He käyttävät lehteä hyvin konkreettisesti”, hän sanoo.
Karlsson vertaa ilmiötä käsityö- ja kokkaustrendiin. Uutiset unohtuvat, mutta moni haluaisi julkaista jotain, mikä jättää jäljen.
Karlssonin ja Adolfssonin oma tausta on katulehti Faktumissa. Kuinka suuri osa lukijoista on toimittajia, jotka haluavat kirjailijoiksi?
”90 prosenttia”, sanoo Karlsson. ”99”, sanoo Adolfsson ja nauraa.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
