Sata sanaa. Väitteitä Journalismista.
Muun muassa allekirjoittamatta jättämieni avustajasopimusten takia kirjoittajan hommani ovat vähentyneet. Olen ehtinyt olla toimittajana reilut kymmenen vuotta, freelancerina niistä seitsemän. Näistä suurimman osan olen työskennellyt vain muutamaan lehteen. Vakiopalstat ja jatkuvat tilaukset noista pitivät talouteni kunnossa.
Nyt työstä yhä suurempi osa on metatyötä. Juttujen kirjoittamisen sijaan kirjoitan sähköposteja toimituksiin. Haastattelupuheluiden sijaan soitan sähköpostien perään. En tee juttuja, ideoin niitä. Iso osa työajasta kuluu työtä edeltävään työhön, työhön jota tehdään työn saamiseksi.
Istun koneen äärellä saman ajan kuin ennenkin, palkkioista kertyvä tuntipalkka vain on pienentynyt. Parhaimmillaan tässä on oiva mahdollisuus sparrata juttu-ideoimista, mutta ne parhaat ideat harvoin syntyvät tienauspaniikista.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Uusimmassa lehdessä
- Koulujournalismi myy, koska kaikilla on koulusta mielipide. Antavatko jutut ”kouluihmeen” romahtamisesta koulusta liian mustavalkoisen kuvan?
- ”Viisaampi väistää” – Journalisti selvitti, miten kolme lehteä otti kantaa ay-liikkeen ja hallituksen kiistaan
- Naisen paikka on elokuva-alalla – yhtä hyvin palkattuna kuin miehen
- Identisk oro för public service i Finland och Sverige