Sata sanaa. Väitteitä Journalismista.
Ensin digi-kirosana vaivutti levy-yhtiöt epätoivoon. Nyt, kun he alkavat nähdä tulevaisuuden – siis nykyajan – valoisampana, on musiikkijournalismi vaipunut pessimismin pohjamutiin.
Sille on syynsä: 20-vuotias Sue-lehti lakkautettiin juuri, lähes 80-vuotiaaksi yltänyt Rytmi vuotta aiemmin ja loppuaikoinaan musiikista vain sivulauseessa puhunut Suosikki vuonna 2012. Reilu kolmekymppinen Rumba-lehti ilmestyy ensi vuonna enää viidesti.
Parin vuoden aikajänteellä musiikkimedia kokee ison myllerryksen. Käsittelemäänsä aiheeseen suhteutettuna pitkäikäisten lehtien rinnalle nousee jotain uutta. Jotain, mikä on tiukemmin kiinni ajassa niin tekijöidensä, sisältönsä kuin formaattinsakin puolesta. Pidetään mielessä, että musiikkimedian ja musiikkijournalismin tila ovat eri asioita.
Soundi täyttää ensi vuonna 40. Itse suhtaudun tulevaisuuteen suorastaan naurettavan optimistisesti.
Kirjoittaja on Soundin päätoimittaja.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
