Tes-päivystys

Tekijänoikeudet mietityttävät toimittajia ja kuvaajia säännöllisesti. Työehtoasiamies Sanna Nikula, miten paljon lehtitekstiä saa lainata? Entä valo­kuvaa?

Lehtitekstiä saa lainata ilman tekijän suostumusta ”hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”. Sitaatin pituutta ei siis ole tarkoin rajoitettu. Se voi olla pitkäkin, jos lainauksen tarkoitus sitä edellyttää. Hyvän tavan mukaista on mainita, ketä siteerataan.

Sitaatilta edellytetään niin sanotun vetoamisfunktion täyttymistä. Kirjoittaja osoittaa sitaatin avulla esimerkiksi vastakohdan tai tekee sen perusteella johtopäätöksen. Siteeraus havainnollistaa kirjoittajan ajatuksenjuoksua.

Valokuvan siteeraaminen on hyvin rajoitettua. Periaatteessa valokuvaakin voi siteerata tekijänoikeuslain yleisen sitaattisäännöksen nojalla, jos sitaatin edellytykset täyttyvät. Kokonaisen valokuvan siteeraaminen on tällöin kuitenkin ongelmallista, sillä koko teoksen siteeraaminen ei yleensä ole sallittua. Toisaalta niin sanotun revinnäisen ottaminen voi olla teoksen kiellettyä muuttamista tai se saattaa loukata kuvaajan moraalisia oikeuksia.

Tekijänoikeuslain mukaan taideteoksien kuvia saa kuitenkin käyttää lehdessä päiväntapahtumaa käsiteltäessä, kuten esimerkiksi taidenäyttelyn avajaisista kertovassa uutisessa. Valokuvaa saa käyttää myös arvostelevassa tekstissä, jos kuva on arvostelun kohteena.

Missä määrin toimittaja omistaa tekstinsä? Saako lehteen myytyjä tekstejä tai niiden elementtejä käyttää omissa myöhemmissä jutuissa, siis myydä niitä useammalle ostajalle?

Toimittajan oikeus käyttää omia tekstejään myöhemmissä jutuissa on riippuvainen siitä, mitä tekijänoikeuksista on kustantajan kanssa sovittu. Jos kustantajalle on luovutettu yksinoikeus, ei toimittaja voi myydä juttua toiselle tai käyttää sitä myöhemmin itse sinä aikana, joksi yksinoikeus on luovutettu.

Oikeus hyödyntää teosta taloudellisesti on tekijänoikeuslain mukaan yksin­omaan teoksen luojalla. Mikä lasketaan teokseksi? Ovatko toimittajan tuotokset teoksia?

Teoskynnyksen ylittävät ”itsenäiset ja omaperäiset” luomistyön tulokset. Keskeistä on pohtia, olisiko joku muu samaan työhön ryhtyessään päätynyt saman­laiseen lopputulokseen. Teos ilmentää tekijänsä luovuutta.

Alalla on katsottu, että teoskynnyksen alapuolelle jää tosiasioita selostava uutis- ja ajankohtaisaineisto, jonka tarkoituksena on ilman taiteellisia tehokeinoja tai tieteellistä analyysia kuvata tapahtumia. Mitä enemmän teksti ilmentää tekijänsä luovaa panosta, sitä varmemmin teoskynnys ylittyy.

Valokuvien osalta on syytä muistaa, että ne saavat tekijänoikeussuojan kaltaista suojaa tekijänoikeuslain perusteella, vaikkei teoskynnys ylittyisikään. Olennaisin ero teosvalokuvan ja niin kutsutun tavallisen valokuvan välillä on suoja-ajan pituus, joka teosvalokuvilla on 70 vuotta valokuvaajan kuolemasta ja muilla valokuvilla 50 vuotta valokuvan valmistamisesta.

Onko sinulla kysyttävää työehdoista? Kysy meiltä, liiton tes-asiamiehet vastaavat: journalisti@journalistiliitto.fi